Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu on avannut palvelun urheiluseuroille. Tällä sivulla saa vastauksia seuratoimintaa koskeviin juridisiin kysymyksiin. 

Ensimmäinen kysymys ja vastaus siihen LÖYTYVÄT MATERIAALISALKUSTA

Lisätietoa palvelusta antaa ESLU:n seuratoiminnan projektipäällikkö Kaj-Erik Fohlin puh. 040 755 6721, sähköposti

Miten pitkään seuran asiakirjoja (esim. pöytäkirjat, taloushallinnon tiedot) pitää säilyttää?
Missä niitä saa/pitää säilyttää?
Yhdistyslaissa ei ole säädöksiä yhdistyksen asiakirjojen säilyttämisajasta eikä –tavasta. Kirjanpitolaki sen sijaan velvoittaa kirjanpitovelvollisen säilyttämään kirjanpitoaineiston kymmenenkin (10) vuotta.
Suositeltavaa on kuitenkin säilyttää myös yhdistyksen muu asiakirjamateriaali, kuten pöytäkirjat, sopimukset ja muut merkitykselliset asiakirjat mahdollisimman pitkään, jo senkin vuoksi, että esimerkiksi vahingonkorvausvelvollisuus vanhenee yleensä vasta kymmenessä (10) vuodessa vahingon sattumisesta tai sen havaitsemisesta lukien.
Yhdistyksen hallitus on toiminnasta ja hallinnosta vastuullisena velvollinen järjestämään hallinnon ja siten myös asiakirjojen säilyttämisen sekä arkistoinnin riittävällä tavalla. Liitto-organisaatioissa usein vanhimmat asiakirjat toimitetaan liiton säilytettäviksi. Joissain tapauksissa yhdistyksen vanhojen asiakirjojen säilytyksestä voi olla kiinnostunut myös maakunta-arkisto tai alan museo.

Yleisesti ottaen asiakirjat on syytä säilyttää palo- ja murtosuojatussa tilassa.

Voiko seuran työntekijä olla samalla seuran hallituksen jäsen?
Yhdistyslaki ei aseta rajoitusta sille, etteikö myös seuraan/yhdistykseen työsuhteessa oleva voi olla tai tulla valituksi kyseisen yhdistyksen hallitukseen. Hallitukseen valittavan henkilön tulee tietysti muutoin täyttää yhdistyslain edellytykset sekä mahdollisesti yhdistyksen säännöissä asetetut edellytykset.

Hallituksen jäsen on tietysti aina esteellinen käsittelemään asiaa tai tekemään päätöstä, jossa hänellä itsellään on oma taloudellinen intressi. Mikäli työntekijä on hallituksen jäsen, on hän myös esteellinen käsittelemään omaa toimintaansa tai tekemäänsä päätöstä koskevaa asiaa. Hallituksen jäsenen tulee jäävätä itsensä tällöin koko kyseisen asian käsittelystä. Hänen sijaansa voi tulla varajäsen tai sitten asian käsittelee hallitus jäljellä olevassa kokoonpanossaan.

Turo Järvinen asianajaja, varatuomari
Kirjoittaja toimii Asianajotoimisto Legistum Oy:n lakimiehenä ja on erikoistunut yhdistys- sekä urheiluoikeuteen.

Työsopimuslain mukaan työnantaja ja työntekijä voivat tehdä työsopimuksen suullisesti, kirjallisesti tai sähköisesti. Työsopimuksen kesto ja mahdollisen määräaikaisuuden peruste on ilmoitettava, koska työsopimus on voimassa toistaiseksi, jollei sitä ole perustellusta syystä tehty määräaikaiseksi. Työnantajan aloitteesta ilman perusteltua syytä tehtyä määräaikaista työsopimusta samoin kuin ilman perusteltua syytä tehtyjä toisiaan seuraavia määräaikaisia työsopimuksia on pidettävä toistaiseksi voimassa olevina.

Myös mahdollisesta koeajasta tulee sopia tai työnantajan ainakin ilmoittaa työsopimusta tehtäessä, että työsuhteeseen sovelletaan koeaikaa ja sen pituus, koska laiminlyötyään koeajasta sopimisen tai ilmoittamisen, ei työnantaja enää voi koeaikaan vedoten purkaa työsuhdetta, vaikka siihen olisi koeajan tarkoitukset täyttävät perusteet. Olennaista on lisäksi määritellä työntekijän työtehtävät sekä ilmoittaa palkka ja mahdolliset työsuhdeedut.

Palkka voi määräytyä tuntipalkkana tai kuukausipalkkana. Jos palkanmaksukauden työajasta ei muuta sovita, oletetaan kyseessä olevan niin sanotun kokoaikaisen työn (kokopäivätyö arkipäivisin). Mikäli työsopimuksessa ei sovita jostakin työsuhteen ehdosta, tulee työsopimuslain sovellettavaksi avoinna olevaa kysymystä tulkittaessa. Työsopimuslaki on niin sanottu vähimmäissuojaa antaja laki, josta ei voida poiketa edes työnantajan ja työntekijän välisellä sopimuksella työntekijän asemaa huonontaen. Tällainen ehto on suoraan pätemätön.

Työsopimusta tehtäessä tulee ottaa huomioon työsopimuslain lisäksi alalla mahdollisesti sovellettava yleissitova työehtosopimus tai työnantajaa työnantajaliiton jäsenenä sitova työehtosopimus. Työehtosopimuksissa on usein sovittu lakia paremmista työaika-, vuosiloma- ja irtisanomisehdoista sekä määritelty vähimmäispalkat tehtävien tai kokemuksen perusteella.

Turo Järvinen
varatuomari
turo.jarvinen@legistum.fi

Kirjoittaja toimii Asianajotoimisto Legistum Oy:n lakimiehenä ja on erikoistunut yhdistys- ja urheiluoikeuteen sekä työoikeuteen.

TEKIJÄNOIKEUDET

1) Kuka omistaa oikeudet valokuviin?

Oikeus valokuvaan kuuluu valokuvaajalle eli sille, joka on valmistanut valokuvan eli ottanut kuvan. Oikeudet valokuvaan omistaa toisin sanoen se, joka on käsitellyt kameraa ja ”painanut nappia”. Kyseessä on pääsääntö, johon voi tulla kyseeseen myös tapauskohtaisesti poikkeuksia riippuen valokuvaustilanteesta. Usein joudutaan ratkaisemaan esimerkiksi erilaisia kuvattavien kohteiden asettamista, taustaa, valaistusta, käytettävää filmiä tms. koskevia ongelmia, jolloin valokuvaajana voidaankin pitää pääsäännöstä poiketen sitä, joka on ratkaissut miten ja millä tavalla valokuva otetaan. Valokuvaan osallistuneiden henkilöiden toiminnat valokuvan aikaansaamiseksi saattavat olla myös panoksiltaan niin samanarvoiset, että oikeudet valokuvaan kuuluvat heille yhteisesti. Kysymys edellyttää toisin sanoen tapauskohtaista arviointia, jos valokuvan ottamiseen on osallistunut useampi kuin yksi henkilö.

2) Miten / missä valokuvia voidaan julkaista?

Valokuvan julkaiseminen voi tapahtua siten, kuin asiasta on sovittu julkaisijan ja valokuvaajan kesken. Valokuvaajalla on yksinoikeus määrätä valokuvan välittämisestä yleisölle, julkisesta esittämisestä, kappaleiden levittämisestä yleisön keskuuteen ja julkisesta esittämisestä. Valokuvaajan yksinoikeuksia on laajennettu lainuudistusten myötä ja tällä hetkellä se on laajuudeltaan esimerkiksi kuvataiteilijan oikeuksien laajuutta vastaava. Julkaisijan tulee toisin sanoen sopia valokuvaajan kanssa siitä, missä asianyhteydessä valokuva julkaistaan ja millä tavalla, ellei valokuvaan lunasteta ”kaikkia oikeuksia” (omistusoikeutta).

3) Miten tekstilainauksien kanssa tulee menetellä julkaisuiden / historiikkien yhteydessä?

Tekstilainauksien osalta pidetään lähtökohtana, että ne ylittävät ns. teoskynnyksen ja nauttivat tekijänoikeussuojaa. Tekijänoikeuslaissa on säädetty kuitenkin ns. sitaatti- eli lainausoikeus, joka on tekijän yksinoikeuden rajoitus. Julkisesta teoksesta on sitaattioikeuden perusteella lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa. Ollakseen hyvän tavan mukainen sitaatilla tulee olla asiallinen yhteys siteeraajan tuotokseen. Siteerattaessa toista tulee kuitenkin huomioida, että tekijän nimi ja lähde on mainittava siinä laajuudessa ja sillä tavoin kuin hyvä tapa sitä vaatii.

4) Mitä muuta tulisi osata ottaa huomioon?

Yllä esitetyt lainalaisuudet pätevät samanlaisina myös verkkoympäristössä huolimatta siitä, että kopioiminen internetissä on vaivatonta ja koetaan siksi usein siellä sallituksi. Myös kuva- ym. tiedostojen tai verkkosivujen linkittäminen edellyttää tyypillisesti tekijän suostumusta. Vastaavasti suostumuksen hankkimisen laiminlyöminen toimii lähtökohtaisesti tekijänoikeuden loukkauksena ja voi tulla rangaistavaksi jopa tekijänoikeusrikoksena.

Lähde: Pirkko-Liisa Haarman, Tekijänoikeus ja Lähioikeudet, 2005

Lakimies, OTK Sami Savisalo

Asianajotoimisto Legistum Oy

Yhdistyksen hallituksen jäsenen vastuu toimistaan sekä mahdolliset erot hallituksen puheenjohtajan ja muun jäsenen vastuissa?

Yhdistyslain mukaan yhdistyksellä tulee olla hallitus, joka toimii yhdistyksen lakimääräisenä edustajana ja hoitaa yhdistyksen asioita. Nämä tehtävät hallitus hoitaa kollektiivina eli yhteisesti. Hallitukselle kuuluvia tehtäviä ei siis voida antaa usealle toimielimelle. Kuitenkin valmistelu- ja täytäntöönpanotehtäviä voidaan jakaa hallituksen jäsenten kesken, vaikka päätöksentekoa ei voidakaan hoitaa jaostoihin tai ryhmiin jakautuneena.

Hallituksen tehtävien tarkoituksena on yhdistyksen hallinto- ja valvontafunktiot. Hallituksen on pyrittävä noudattamaan yhdistyksen kokoukselta saamiaan ohjeita ja hallitus voi joutua korvausvelvolliseksi yhdistykselle, jos ohjeiden sivuuttamisesta on aiheutunut yhdistykselle vahinkoa. Hallituksen tulee kuitenkin aina tutkia saamiensa ohjeiden lain- ja sääntöjenmukaisuus, sillä jos ohjeet eivät ole asianmukaisia, voi hallitus joutua korvausvelvolliseksi niiden noudattamisesta.

Muissa kuin varsinaisissa päätöksentekoa edellyttävissä asioissa hallitus voi delegoida asioiden valmistelua ja hoitoa esimerkiksi jaostoille tai työryhmille, mutta ei voi kuitenkaan siirtää näille itselleen kuuluvaa vastuuta. Hallitukselle jää siis tehtäviin ainakin valvontavastuu. Esimerkiksi urheilujärjestöissä hallitukselle voi käytännössä jäädä vain koordinoivia tehtäviä, kun yhdistyksen kokous pidetään usein ja varsinainen toiminta hoidetaan hajautetuissa yksiköissä. Yhdistyslain säätämät tehtävät kuitenkin kuuluvat aina hallitukselle.

Hallituksen vastuu voi toteutua vahingonkorvausvastuuna, rangaistusvastuuna ja lisäksi tehtävästä poistetuksi tulemisena. Hallituksen jäsen on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän on toimiessaan tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttanut yhdistykselle, jos häneltä sitä vaaditaan. Korvausvastuuta ei kuitenkaan ole sillä hallituksen jäsenellä, joka ei ole osallistunut päätöksen tekemiseen tai sen täytäntöönpanoon. Näin ollen vastuu ei esimerkiksi koske jäsentä, joka on ollut poisjääneenä tai esteellisenä poissa päätöksenteosta tai varajäsen, joka ei ole saapunut varsinaisen jäsenen sijaan.

Hallituksen jäsen on myös velvollinen korvaamaan yhdistyksen jäsenelle tai ulkopuoliselle yhdistyslakia tai yhdistyksen sääntöjä rikkomalla aiheuttamansa vahingon.

Edellä mainitun mukaisesti hallitus hoitaa tehtäviään kollektiivina. Tämä tarkoittaa, että lähtökohtaisesti kaikilla hallituksen jäsenillä on yhtäläinen vastuu. Puheenjohtajalla on lisäksi yksin tai yhdessä toisen henkilön kanssa oikeus kirjoittaa yhdistyksen nimi. Nimenkirjoittajan edustusoikeus ei kuitenkaan tarkoita oikeutta tehdä yksin päätöksiä niissä asioissa, joissa edellytetään hallituksen päätöstä. Jos nimenkirjoittaja on ylittänyt toimivaltansa, ei toimi lähtökohtaisesti sido yhdistystä. Vailla valtuuksia toiminut nimenkirjoittaja voi joutua korvausvelvolliseksi aiheuttamastaan vahingosta.

Turo Järvinen
varatuomari