Valikko 6 / 2019

Riittävä fyysinen aktiivisuus on edellytys lasten normaalille kasvulle ja kehitykselle

Maailman terveysjärjestö WHO julkisti ensimmäisen kerran varhaisvuosien suositukset, jotka linjaavat alle viisivuotiaiden fyysisen aktiivisuuden, paikalleen istuttavan ruutuajan ja unen määrää. WHO:n linjaus vastaa Suomessa vuonna 2016 opetus- ja kulttuuriministeriön julkistamia Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suosituksia. Molemmissa suositellaan vähintään kolmen tunnin päivittäistä liikkumista alle kahdeksanvuotiaille.

Aikaisemmin WHO on julkistanut fyysistä aktiivisuutta linjaavia suosituksia kolmelle ikäryhmälle: 5 ̶ 17, 18 ̶ 64 ja yli 65 vuotiaille. Uudet suositukset täydentävät vajaukset varhaislapsuuden osuudesta ja tuovat esiin varhaislapsuuden tärkeyttä. Erityistä huomiota WHO:n suosituksissa kiinnitetään lasten fyysiseen aktiivisuuteen ja riittävään uneen. Ne nähdään merkittävimpinä keinoina vahvistaa kokonaishyvinvointia varhaisvuosista alkaen.

WHO:n suositusten mukaan monipuolista fyysistä aktiivisuutta tulisi 1 ̶ 4-vuotiaiden päivään sisältyä vähintään kolme tuntia. Unen määräksi suositellaan ikätason mukaisesti 10 ̶ 17 tuntia.

ESLUn Liikkuva lapsi varhaiskasvatuksessa -hankkeen asiantuntija Virpi Katajarinteen mukaan eri tutkimuksissa on todettu, että liikkuva tai liikkumaton elämäntapa vakiintuu hämmästyttävän varhain, jo kolmen vuoden iässä. Hänen mukaansa muun muassa varhaiskasvatuksessa on loistava mahdollisuus vaikuttaa lasten elintapoihin. Lapsuudessa omaksutut liikuntatottumukset ovat suhteellisen pysyviä ja niillä on kauaskantoiset vaikutukset.

- Ohjattu liikunta ja liikuntaharrastukset ovat tärkeä tapa lisätä pienten lasten fyysisen aktiivisuuden määrää, mutta lisäksi tarvitaan arjen liikunnallistamista. Tämä tarkoittaa istumisen vähentämistä, toiminnallisten menetelmien käyttöä ja lasten omaehtoisten liikkuvien leikkien mahdollistamista. Aikuisten on hyvä miettiä kieltoja ja sääntöjä uudelta kantilta, toki lapsen ikätaso ja turvallisuustekijät huomioiden. Maksuton, valtakunnallinen Ilo kasvaa liikkuen -ohjelma tarjoaa tähän työhön työkaluja ja materiaalia. Liikunnan aluejärjestöjen yhteisessä Liikkuva lapsi varhaiskasvatuksessa -hankkeessa yhtenä tärkeänä tavoitteena on ohjelman jalkauttaminen varhaiskasvatukseen. Tarjoamme kunnille ja yksiköille maksutonta sparrausta varhaiskasvatuksen liikunnan kehittämiseen sekä yksiköille maksutonta koulutusta ja tukea ohjelmassa etenemiseen, kertoo Katajarinne.

Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositusten mukaan alle 8-vuotiaiden lasten päivittäinen kolmen tunnin liikunta koostuisi kevyestä liikunnasta, reippaasta ulkoilusta sekä vauhdikkaasta fyysisestä aktiivisuudesta. Tutkimusnäytön perusteella fyysisellä aktiivisuudella on suotuisa vaikutus lasten kehon koostumukseen, sydäntautien riskitekijöihin, luuston terveyteen, fyysiseen kuntoon ja motorisiin taitoihin. Lisäksi fyysinen aktiivisuus saattaa parantaa lasten kognitiivisia toimintoja.

- Lapsille perhe on tärkeä roolimalli. Kotona saadun mallin mukaan lapset voivat oppia, että liikkuminen ja ulkoilu kuuluvat arjen rutiineihin. Liikuntaa kannattaa toteuttaa erilaisissa ympäristöissä sekä kannustaa ja innostaa lapsia kokeilemaan rohkeasti erilaisia juttuja. Yhdessä touhuaminen ja liikkuminen ovat myös perheille oiva tapa viettää aikaa yhdessä, toteaa Katajarinne.

Ensimmäisen kerran WHO:n suosituksissa ohjeistetaan paikalleen istuttavan ruutuajan, kuten television katselun ja digipelaamiseen määrää. Nolla-yksivuotiaalle ruutuaikaa ei suositella olleenkaan, kaksi-neljävuotiaille suositus on enintään tunti päivässä.

Lähteet: Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset 2016 / WHO:n suositukset

Minttu Koivumäki

Markkinoinnin ja viestinnän suunnittelija