Seurat tärkeässä roolissa varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositusten toteuttamisessa

Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositusten (OKM: 2016) taustalla on YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus, ja ne perustuvat uusimpaan tutkimustietoon. Suositukset on tarkoitettu kaikkien alle kahdeksanvuotiaiden lasten liikunnan, terveyden tai hyvinvoinnin edistämiseen osallistuvien tahojen käyttöön.

Alle kouluikäisille suositellaan kolme tuntia fyysistä aktiivisuutta päivässä, josta tunti tulisi olla vauhdikasta liikkumista. Liikkuminen voi kertyä pienissä pätkissä. Mitä pienempi lapsi, sitä lyhyempinä pyrähdyksinä liikkuminen tapahtuu. Tavoitteena on, että suositukset toteutuisivat kaikkien lasten kohdalla. Tähän päästään vain, jos kaikki pienten lasten parissa toimivat tahot tuntevat suositukset ja edistävät omalla toiminnallaan niiden toteutumista.

Seurat voivat tukea koko perhettä aktiivisemmaksi

Motoristen perustaitojen vakiintuminen vaatii runsaasti toistoja ja fyysisesti passiivisilla lapsilla toistoja ei tule riittävästi. Erot lasten liikkumisen määrässä alkavat kasvaa kolmesta ikävuodesta lähtien ja lapsen varttuessa erot vain kasvavat. Liikuntaa harrastavien vanhempien lapset ovat fyysisesti aktiivisempia ja motorisesti taitavampia kuin muut lapset. Liikkuvan elämätavan malli syntyy siis jo varhaislapsuudessa.

Seuratoimijat ja muut liikuntaa järjestävät yhteisöt voivat toimillaan tukea perheiden liikkumista monilla eri keinoilla kuten järjestämällä perheliikuntatapahtumia tai -ryhmiä, joissa huomioidaan monipuolinen liikkuminen. Tästä yhtenä esimerkkinä on Liikuntaleikkikoulun Perheliikkari. Lapsena seuratoimintaan osallistuneet palaavat usein vanhempana saman liikuntaharrastuksen pariin, joten myönteisiin harrastuskokemuksiin kannattaa panostaa.

Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suosituksista nostettuja vinkkejä, miten suosituksiin päästään:

• Kootkaa kunnan tai lähialueen liikuntamahdollisuudet ja tiedottakaa niistä aktiivisesti.
• Toimikaa yhteistyössä mm. terveydenhuollon kanssa ja ohjatkaa myös lasten vanhempia liikkumaan. Kannustakaa perheitä terveyttä ja hyvinvointia edistäviin elintapoihin.
• Ottakaa huomioon toiminnan suunnittelussa: mitä pienemmät lapset, sitä taitavampia ohjaavien aikuisten tulee olla ja heitä tulee olla riittävästi.
• Kannustakaa ohjaajia kouluttautumaan lasten liikunnan ohjaajina.
• Alle kouluikäisille järjestetyn toiminnan tulee ajoittua klo 8:n ja 20:n välille, jotta lapset ehtivät rauhoittua.

Alle kouluikäisten lasten ohjattu liikunta

Lasten motoriset taidot ovat heikentyneet viime vuosina, vaikkakin Suomessa lasku ei ole ollut yhtä merkittävää kuin esimerkiksi eteläisessä Euroopassa. Lapsen monipuolinen liikuntaharrastus voi toimia hyvänä paikkana harjoitella motorisia taitoja ja tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan liikuntaharrastuksesta onkin hyötyä lapsen motoristen taitojen kehitykselle.

Aikuisella on merkittävä rooli pienen lapsen liikkumisen mahdollistajana, kannustajana ja esimerkkinä. Säännöt ja käytännöt voivat lisätä tai estää lapsen liikkumista, joten aikuisten on tärkeä tarkastella sääntöjä ”liikuntasilmälasien” läpi.

Ohjatussa liikunnassa on hyvä suunnitella toimintaa niin, että oman vuoron odotteluun tai ohjeen kuuntelemiseen kuluisi mahdollisimman vähän aikaa. Kaikilla on mahdollisuus nauttia liikkumisesta sekä onnistua ja oppia uutta, kun liikuntaa ohjaavat aikuiset suunnittelevat toiminnan lapsia kuunnellen. On tärkeää, että toiminnan sisällöt rakennetaan niin, että myös aikaisemmin liikuntaa harrastamattomat, taidoiltaan muita heikommat lapset pääsevät toimintaan mukaan. Lapsen perhe-, kulttuuri-, tai kielitausta eivät saa vaikuttaa hänen osallistumismahdollisuuksiinsa, vaan ohjattu liikunta tarjoaa kaikille yhdenvertaisen mahdollisuuden yhteisiin kokemuksiin.

Lapsen kehitystä tukee se, että toiminnassa edetään asteittain haastetta lisäten (Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset):

1. motoriset perustaidot hallintaan
2. taitojen soveltaminen erilaisissa ympäristöissä
3. erilaisiin välineisiin tutustuminen ja niiden muokkaaminen eri tilanteisiin sopiviksi
4. liikuntalajien perustaitojen opettelu
5. urheilulajien perustekniikoiden harjoittelu

Liikunnan aluejärjestöjen yhteinen Liikkuva lapsi varhaiskasvatuksessa -hanke on käynnissä myös ESLUssa. Hankkeen yhtenä tavoitteena on lisätä yhteistyötä alueemme urheiluseurojen ja varhaiskasvatuksen välillä. Päiväkodit tekevät mielellään yhteistyötä urheiluseurojen kanssa liikuntatempausten tai lajimaistiaisten muodossa, joten kannattaa ottaa yhteyttä lähipäiväkoteihin tai ESLUun, mikäli yhteistyö kiinnostaa.

Lähteet:
Niemistö D, Finni T, Cantell M, Korhonen E, Sääkslahti A. Individual, family and environmental correlates of motor competence in young children: Regression model analysis of data obtained from two motor tests. International Journal of Environmental Research and Public Health 2020; 17(7), 2548; doi: 10.3390/ijerph17072548
Jyväkylän yliopiston Taitavat tenavat -verkkosivusto
Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset 2016. Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä. Opetus- ja kulttuuriministeriö 2016: 21.