Lajiharrastaminen jakautuu miesten ja naisten lajeihin eikä nopeaa muutosta ole näkyvissä

Tulokset käyvät ilmi Aikuisväestön liikunnan harrastaminen, vapaaehtoistyö ja osallistuminen 2018 -tutkimuksesta. Kyselyyn vastasi 3 241 iältään 15–74-vuotiasta suomalaista.

Perusliikuntamuodot pysyvät suosituimpina, jooga ja e-urheilu uusia tulokkaita  

Aikuisväestön yleisimmin ilmoittamat liikuntaharrastukset pysyvät samoina vuosikymmenestä toiseen. Näitä ovat omaehtoisesti harrastetut perusliikuntamuodot eli kävely, pyöräily, uinti, maastohiihto ja juoksulenkkeily. Tähän joukkoon on noussut myös kuntosaliharjoittelu, josta on tullut kävelylenkkeilyn jälkeen yleisin liikuntaharrastamisen muoto.

Seuravaksi yleisimpiä harrastuksia naisten parissa ovat voimistelu, ryhmäliikunta, jooga ja tanssi. Naiset myös käyttävät yksityisten palveluja miehiä enemmän. Miehet harrastavat puolestaan palloilulajeja ja liikkuvat naisia enemmän urheiluseuroissa.

Noin 40 prosenttia suomalaisista haluaa aloittaa seuraavan vuoden aikana uuden liikuntaharrastuksen. Suosituinta ei ole varsinaisesti uuden lajin aloittaminen vaan liikunnan harrastamisen aloittaminen yleisesti. Naisten nimeämistä uusista harrastuslajeista huomiota herättää joogan kasvava suosio ja miesten nimeämistä lajeista e-urheilun kasvava suosio.

Suurin osa liikunta- ja urheilutoiminnasta tapahtuu kolmannella sektorilla

Urheiluseuran tai muun liikuntajärjestön jäsenenä on 23 prosenttia väestöstä, eli noin 960 000 15–74-vuotiasta. Selvityksen mukaan aikuisista 13 prosenttia liikkuu seuroissa. Kaikilla jäseninä olevista yksi jäsenyys on 65,3 prosentilla ja kaksi jäsenyyttä 23 prosentilla. Lopuilla 11,8 prosentilla on kolme jäsenyyttä tai enemmän.

Suurin jäsenten osuus väestöryhmässä on ikäluokassa 35–44-vuotiaat. Jäsenten suhteellinen osuus on suurinta johtavassa asemassa olevilla, toimihenkilöillä ja yrittäjillä, suurimmissa tuloluokissa ja korkeimmin koulutetuilla. Jäsenyys on suhteellisesti vähäisintä pääkaupunkiseudulla sekä Pohjois- ja Itä-Suomessa.

Liikunta- ja urheiluseurassa harrastavista 76,8 prosenttia ilmoittaa olevansa jäsenenä seurassa. Seuroissa liikkuu siis paljon myös ei-jäseniä. Toisin päin asiaa katsottuna, liikunta- ja urheiluseuran jäsenistä 43,8 prosenttia harrastaa myös itse seurassa. Liikunta- ja urheiluseurojen jäsenperusteet ovat muuttuneet aiemmista ajoista, jolloin jäsenyyksillä oli enemmän aatteellista merkitystä. Samalla osa liikunta- ja urheiluseuroista on muuttunut jäsenperusteisesta toiminnasta kohti palvelutuotantoa.

Viidennes väestöstä tekee liikunnan ja urheilun vapaaehtoistyötä, mutta työ kasautuu harvoille

Liikunnan ja urheilun alueella vapaaehtoistyötä tekee noin viidennes väestöstä, eli noin 850 000 ihmistä. Vapaaehtoistyötä tekevien kesken työ ei jakaudu tasan vaan eniten tekevä kymmenesosa tekee yli puolet koko vapaaehtoistyön tuntimäärästä. Keskimäärin vapaaehtoistyötä tehdään 7,3 tuntia kuukaudessa. Vapaaehtoistyötunnit yhteen laskettuna vapaaehtoistyön taloudellinen arvo on arviolta 0,9–1,5 miljardia euroa.

Vapaaehtoistyöhön osallistuminen on yleisempää miesten kuin naisten keskuudessa, mikä on tyypillistä juuri liikunnan ja urheilun alalla. Sosioekonomisesti tarkasteltuna vapaaehtoistyötä tekevät erityisesti perheelliset sekä taloudellinen ja ammatillinen keskiluokka. Yleisin vapaaehtoistyön muoto on talkootyö, mutta nuorilla painottuvat erityisesti valmennus- ja ohjaustehtävät.

Kaikkiaan liikunnan ja urheilun kansalaistoimintoihin otti osaa muutoin kuin itse harrastamalla eli vapaaehtoistyötä tekemällä, muuten osallistumalla tai jäsenyyden kautta, peräti 43 prosenttia aikuisväestöstä. Se tarkoittaa väestötasolla noin 1 760 000 yli 15-vuotiasta osallistujaa.

Liikunnan ja urheilun kansalaistoimintaan osallistuminen (muu kuin harrastaminen) lukuina:

• 42,7 % väestöstä kiinnittyy liikunnan ja urheilun kansalaistoimintaan muutenkin kuin itse harrastamalla (tekee vapaaehtoistyötä ja/tai osallistuu muuten seurojen toimintaan ja/tai on urheiluseuran jäsen).
• 36,0 % väestöstä osallistuu aktiivisesti liikunnan ja urheilun kansalaistoimintaan (tekee vapaaehtoistyötä ja/tai osallistuu muuten seurojen toimintaan).
• 20,5 % väestöstä tekee liikunnan ja urheilun vapaaehtoistyötä.
• 29,1 % väestöstä osallistuu urheiluseurojen toimintaan muuten, esim. kannustamiseen paikan päällä ja virkistystilaisuuksiin.
• 23,3 % väestöstä on urheiluseuran jäsen.

Tutkimusryhmä muodostui KIHUn, LIKES-tutkimuskeskuksen ja Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan tutkijoista. Väestöpohjaisen paneeliaineiston keräsi Kantar TNS, ja tutkimusta tukivat opetus- ja kulttuuriministeriö ja Suomen Olympiakomitea.

Lähteet:
Jarmo Mäkinen (toim.), Aikuisväestön liikunnan harrastaminen, vapaaehtoistyö ja osallistuminen 2018. KIHUn julkaisusarja.
Olympiakomitean tiedote 28.5.2019.