Liikunnan kansallinen rahoitus on turvattava

Rahoituksen perusta on rahapeliyhtiöiden fuusion myötä muuttunut ja voidaan katsoa, ettei se enää luo sellaista lähtökohtaa ja perustelua liikunnan rahoituksen säilyttämiseksi lähes yksinomaan rahapelitoiminnan tuotoilla. Liikuntaa rahoitetaan veikkausvoittovaroin noin 150 miljoonalla eurolla ja yleisistä budjettivaroista noin 13 miljoonalla eurolla. Liikunta on veikkausvoittovaroista riippuvaisin toimiala, noin 92 prosenttia valtion liikuntamäärärahasta katetaan veikkausvoittovaroin.

Liikunnan yhteiskunnallinen merkitys sairauksia ennaltaehkäisevänä ja terveyttä edistävänä toimintana tulisikin kattaa ensisijaisesti budjettivaroin. Samoin se, että lakisääteisiä menoja, kuten kuntien liikuntavaltionosuuksia ja ylimääräisiä urheilijaeläkkeitä katetaan veikkausvaroin, on kestämätöntä.

Maassamme on 32 000 liikuntapaikkaa, joiden ylläpito ja peruskorjaus ovat osa kansallisvarallisuuttamme ja ne myös osaltaan mahdollistavat meille liikunnan harrastamisen suhteellisen tasa-arvoisesti ja edullisesti.

Nämä toiminnot tulisi edellä mainittujen lisäksi olla vakiintuneesti budjettivaroilla katettavia. Liikunnan kansalaistoiminta ja huippu-urheilu sen sijaan voisivat edelleen pysyä rahapelitoiminnan tuotoilla katettavina, koska urheiluvedonlyönti perustuu näiden toimintojen varaan.

Suomalainen rahapelaaminen tulisi kanavoida Veikkaukseen. Tällä hetkellä Veikkauksen markkinaosuus erityisesti verkkopeleissä laskee ja lähestyy 50 prosenttia, samaan aikaan toimiluvattomien yhtiöiden osuus kasvaa. Nämä yhtiöt hillitsevät pelihaittoja vähemmän kuin Veikkaus eivätkä ne tulouta voittoja yleishyödyllisiin kohteisiin. Arpajaislain uudistuksen yhteydessä lakiin tulisi lisätä maininta kansallisen rahapelijärjestelmän tehtävästä kanavoida pelaaminen toimiluvalliseen yhtiöön.

Hyvää urheilun ja liikunnan vuotta 2020!

Kuvistuskuva: Pixabay