Vähän liikkuville nuorille puhtia peleistä?

Pelillistämisellä voidaan vaikuttaa liikuntamotivaatioon positiivisella tavalla. Pelillistämisellä tarkoitetaan peleille ominaisten elementtien soveltamista muualle kuin peleihin, esimerkiksi arkielämään, oppimiseen, työhön tai terveyden edistämiseen. Pelillisiä elementtejä ovat esimerkiksi kilpailu, haasteet, saavutukset, palkinnot tai nopan tuomat sattumat – sekä koukuttavuus. Pelillistämisen etuna on myös tietty tuttuus: kaikilla on kokemuksia pelien pelaamisesta ja niiden elementeistä.

Digitaaliset liikuntapelit ovat pelejä, jotka yhdistävät pelaamisen ja liikunnan/liikkumisen. Pelit vaativat käyttäjältä fyysistä aktiivisuutta eli oman kehon liikuttamista, pelin pelaamiseen. Yleisimpiä on konsoli- ja mobiilipohjaiset pelit esim. Wii, Xbox (Kinect), Playstation, tietokone, älypuhelimet, tabletit, muut kannettavat laitteet.

Pelit koukuttavat liikkumaan 

Pelillistämisen vaikutusta nuorten liikkumisaktiivisuuteen on tutkittu esimerkiksi Oulussa, jossa 2 526 keskimäärin 18-vuotiasta nuorta miestä täytti hyvinvointikyselyn, osallistui kuntotesteihin ja kävi lääkärintarkastuksessa. Heistä satunnaistettuun, kontrolloituun, kuuden kuukauden interventioon osallistui 496 nuorta. He saivat käyttöönsä tutkimuksessa kehitetyn mobiilin palvelun, joka sisälsi pelillisiä elementtejä. Lisäksi heidän fyysistä aktiivisuutta mitattiin ja arvioitiin jatkuvasti koko intervention ajan kiihtyvyysanturimenetelmällä. Kontrolliryhmän aktiivisuus mitattiin, mutta he eivät saaneet palautetta. Tuloksena tunnistettiin viisi erilaista profiilia paljon istuvien nuorten miesten vastauksista: 

• paljon istuvat liikkujat  
• elämäänsä tyytymättömät  
• syömishäiriöillä oireilevat  
• huonokuntoiset ulkonäöstä motivoitujat 
• pelaajat  

Interventio lisäsi jonkin verran fyysisen aktiivisuuden määrä ja elämäntyytyväisyys koheni. Osallistujat pitivät mobiilin palvelun pelillisyyttä kiinnostavana.

Pelillistäminen voisi olla myös tehokas keino herättää kiinnostusta eri palveluista sekä kasvattaa käyttäjien kiinnostusta omaa terveyttään ja hyvinvointiaan kohtaan. Digitaalisilta liikuntapeleiltä toivotaan yleensä sekä huvia että hyötyä. Monet haluavat parantaa omaa kehotuntemustaan käyttämällä kattavaa terveysseurantaa vuorokauden ympäri. 

Lapsille hauskuutta arkisiin askareisiin

Myös lasten kiinnostusta arjen liikuntaan herätellään pelillisillä keinoilla. Esimerkiksi aktiivirannekkeen voi ohjelmoida keräämään virtuaalikolikoita hampaiden pesusta, vaatteiden pukemisesta ja pienistä kotiaskareista. Jos liikuntatavoite täyttyy, lapsi pääsee seikkailemaan viidakkopelissä. Usein laite toimii parhaiten lajeissa, joissa kävellään tai juostaan. Kun askelia kertyy huimat 11 000, määrä oikeuttaa etenemään sovelluksen pelilaudalla. Luukusta löytyy kivaa tietoa tukaanista. Tämä on koukuttavaa ja lapsi ei malta odottaa, että pääsisi kurkistamaan seuraavaan luukkuun. Idea motivoi liikkumaan. Monet muistavat Pokémon GO -pelin – 54 % pelasi pelkästään huvin vuoksi, 46 % yhdistääkseen liikunnan ja huvin.

Pelillisyys voi saada aikaan eri hyötyjä koskien fyysistä kuntoa ja aktiivisuutta. Lisäksi sillä voidaan lisätä sosiaalista hyvinvointia, eli pelataan porukassa ei yksin. Pelillisyyttä tai pelilaitetta ei voida suositella ainoaksi keinoksi lisätä fyysistä kuntoa ja aktiivisuutta, vaan sitä voidaan suositella vaihtoehdoksi perinteisemmille istuen tapahtuville videopelaamisen muodoille. Muutamia pelillisiä liikuntasovelluksia: Fitocracy, Strava, Superhero Workout, C25K® - 5K Running Trainer, Fitbit, Garmin. 

Seppo-pelit liikuttavat huomaamatta

Metropolia Ammattikorkeakoulun koordinoimassa CONNEXT for Inclusion -hankkeessa on liikkumista tuettu huomaamatta myös muun toiminnan varjolla. Hankkeessa on käytetty paljon Seppo-mobiilipelialustaa, jolla osallistujilla voidaan teettää eri teemoihin liittyviä tehtäviä liikkumalla esimerkiksi luonnossa tai kaupunkiympäristössä. Tutustu Seppo-mobiilipelialustaan.

Osallistujat ”metsästävät” kännyköidensä avulla yksin tai joukkueena tehtävärasteja, jotka avautuvat vasta kartalla olevalle rastille päästäessä. Myös tehtävät voivat olla toiminnallisia tai sisältää liikuntaa.

Hankkeessa tuotetaan myös erilaisia liikuntateemaa käsitteleviä pelejä. Liikkumattomat saattavat usein syyllistää itseään liikkumattomuudestaan, vaikka taustalla voi olla heistä riippumattomia syitä, esimerkiksi:

• kiusaamiskokemuksia,  
• huonoja koululiikuntakokemuksia,  
• liikuntaan liittyviä fyysisiä rajoitteita,  
• kulttuuriin, sukupuoleen tai vähemmistötaustaan liittyviä syitä  
• masennusta ja yksinäisyyttä 

Edellä kuvatussa CONNEXT-liikuntapelien tavoitteena on auttaa nuoria purkamaan liikkumiseen liittyviä kielteisiä mielikuvia ja auttaa heitä löytämään omannäköisiä liikkumisen muotoja. Pelit saattavat auttaa nuoria myös löytämään itselleen turvallisen ryhmän, jossa liikuntaa on mukava harrastaa itselle sopivalla ja häpäisemättömällä tavalla. 

Pelit auttavat myös tunnistamaan motivaatiota. Kielteisyys liikkumista kohtaan voi olla nuorilla myös vastakulttuuriin liittyvää kapinaa: halutaan vastustaa kilpaurheiluun liittyviä kyseenalaistamattomia ja hegemonisia arvoja. Silloin paras tapa innostaa nuorta liikkumaan onkin ehkä keskustella näistä arvoista avoimesti. Pelit voivat auttaa keksimään yhdessä sellaisia liikkumisen muotoja, jotka sopivat omiin arvoihin. On helppoa ulkopuolelta arvostella sellaisia nuorten omia spontaaneja liikkumisen muotoja kuin kaljakellunta tai metsissä hengailu. Ne saattavat kuitenkin olla maailmankuvaansa aktiivisesti rakentavan nuoren ensimmäisiä askelia omaehtoiseen luontokokemukseen ja kehollisesti aktiiviseen aikuisuuteen.

Maksuton Yksin ja yhdessä -webinaari 13.4.2021

Lisää pelillisyydestä on mahdollista kuulla maksuttomassa Yksin ja yhdessä - kohti inklusiivista liikuntaa monikulttuurisessa Suomessa -webinaarissa 13.4.2021. Ohjelmassa on myös mielenkiintoinen luento inkluusiosta liikunnassa sekä valitsemasi Yksin ja yhdessä -paja. Lue lisää webinaarista ja ilmoittaudu mukaan.

Teksti: Marianne Sipilä ja Jouni Piekkari

Kirjoittajat ovat Metropolia Ammattikorkeakoulun lehtoreita. He työskentelevät Connext for Inclusion -hankkeessa, jonka tavoitteena on lisätä nuorten osallisuutta ja aktiivisuutta pelillisin keinoin. Hankeen erityisenä kohderyhmänä ovat maahanmuuttajataustaiset nuoret. Lisätietoja CONNEXT-hankkeen verkkosivuilla.

Lähteet

Kari, T. (2017) Liikuntateknologia ja pelillistäminen. Kuntotestauspäivät esitys.
Kari, T. (2016). Pokémon GO 2016: Exploring Situational Contexts of Critical Incidents in Augmented Reality. Journal of Virtual Worlds Research, 9 (3), 0. doi:10.4101/jvwr.v9i3.7239
Leinonen, A.-M., Pyky, R., Ahola, R., Kangas, M., Siirtola, P., Luoto, T., Jämsä, T. (2017). Feasibility of Gamified Mobile Service Aimed at Physical Activation in Young Men: Population-Based Randomized Controlled Study (MOPO). JMIR mHealth and uHealth, 5(10), e146. https://doi.org/10.2196/mhealth.6675

Kuvituskuva: Pixabay