Vapaaehtoisten jalkapallovalmentajien merkityksen korostaminen lasten maailmassa

Seuraava blogiteksti on Pedagogisen toiminnan perusteet lasten ja nuorten harrastustoiminnassa -koulutuksen kesän 2022 opiskelijan tuotos. Koulutus suunnattiin lasten ja nuorten harrastustoiminnan ohjaajille, erityisesti Harrastamisen Suomen mallissa mukana oleville. Kurssin suorittaneet opiskelijat osallistuivat pedagogiikkaa ja lapsen kehitystä monipuolisesti käsitteleville luennoille, kohtasivat muita harrastustoiminnan ohjaajia vertaismentortyöskentelyn yhteydessä ja lopuksi kirjoittivat luentoihin ja kirjallisuuteen perustuvat kehittämistehtävät. Blogikirjoitukset olivat vapaaehtoisia.  Koulutuksen järjestivät Suomen taide- ja kulttuurikasvatuksen observatorio ja Taideyliopiston Avoin kampus yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön ja Olympiakomitean kanssa. Koulutus toteuttaa kansallisen lapsistrategian toimeenpanosuunnitelmaa.  

Ennätykset paukkuvat

Suomen Palloliitto julkaisi 3.2.2022 uutisen - Ennätykselliset 141 433 rekisteröitynyttä jalkapallon ja futsalin pelaajaa vuoden 2021 päätteeksi. Palloliiton seurapalvelujohtaja Timo Huttunen korosti seurojen suunnitelmallista työtä sekä seurojen tärkeyttä siinä, että koronatilanteesta huolimatta seurat ovat onnistuneet tarjoamaan lapsille, nuorille ja aikuisille yhä monipuolisempia harrastusmahdollisuuksia terveysturvallisesti. Seuroissa tehdyn työn tuloksena saavutettiin kaikkien aikojen lukemat niin kokonaismäärissä kuin tyttöjen ja naisten määrissä. Palloliiton seurakehittäjä Silja Ranta nosti esiin, että useampi seura on laajentanut suunnitelmallisesti toimintaansa ns. ”perhefutiksesta aikuisten harrastetoimintaan”. Tätä kehitystä on tukenut muun muassa osaava seurajohto sekä jatkuvasti kehittyvä valmennus. (Suomen Palloliitto 2022.) Sama kasvu on huomattu myös Nurmijärven jalkapalloseuran nuoremmissa ikäluokissa. Perhefutiksessa, Leikkifutiksessa sekä Viskari- ja Eskarifutiksessa oli kesäkuussa mukana yli 250 lasta.

Johdetumpi vapaaehtoistoiminta

Harrastajamäärien ja liikkuvien lasten määrän kasvu on ehdottomasti positiivinen asia, mutta toiminnan laadun takaamiseksi tarvitaan myös tekijöitä. Riittävällä valmentajamäärällä pystytään jakamaan lapset pienempiin harkkaryhmiin ja huomioimaan paremmin jokainen lapsi yksilönä.  Palkattujen valmentajien määrä urheiluseuroissa on kasvanut ja 2000-luvun jalkapallon kehittymisen osalta voidaan puhua ”ammattimaistuneen kauden jalkapallosta Suomessa” (Suomen Palloliitto 2021). Palkattu valmentaja pystyy useammin käyttämään enemmän aikaa toiminnan suunnitteluun, analysointiin ja johtamiseen verrattuna vapaaehtoisesti muiden päivätöiden lisäksi valmennustehtäviä tekevään. Hyvin johdetulla vapaaehtoisvalmentajien porukalla saavutetaan varmasti parempi lopputulos. Samalla vapaaehtoisten kuorma ei kasva liian suureksi arjen muiden kiireiden kanssa. Johtaminen, opastaminen ja kouluttaminen mahdollistavat Palloliitonkin tavoitteen saada osaava ja koulutettu valmentaja jokaiselle lapselle ja nuorelle. Tavoite vaatii oppimishaluisia vapaaehtoisia.

Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen vuonna 2017 julkaiseman selvityksen mukaan Suomessa oli 1682 ammattivalmentajaa vuonna 2016. Päätoimisten ammattivalmentajien määrä oli lähes nelinkertaistunut 2000-luvun alkuun verrattuna. Samaan aikaan Suomessa toimi eri lajeissa yhteensä noin 80 000 vapaaehtoista- ja ammattivalmentajaa. Ammattivalmentajien osuus kaikista valmentajista oli siten vain murto-osa. (KIHU 2017.) Toivottavasti pystymme kasvattamaan seuran kaikkien ikäluokkien harrastajamäärää sekä huolehtimaan riittävästä valmentajamäärästä ja heidän kouluttamisestaan vielä osaavammiksi.

Mistä tulevaisuuden vapaaehtoiset houkutellaan mukaan?

Vapaaehtoistyön tekeminen Suomessa tutkimusraportin mukaan peräti 61% 15-24-vuotiaista, jotka eivät olleet tehneet vapaaehtoistyötä edellisen vuoden aikana, haluaisivat osallistua vapaaehtoistoimintaan, jos pyydettäisiin. Kaikista vastanneista 38% haluaisi osallistua, 13% ei halunnut osallistua ja 48% ei osannut sanoa. Naiset olisivat innokkaampia lähtemään mukaan vapaaehtoistoimintaan. (Rahkonen 2021.) Naisten (äitien) määrä on ilahduttavasti kasvanut myös vapaaehtoisten valmentajien parissa. Toivottavasti nuorten vastaajien into vapaaehtoistyöhön säilyy tutkimuksen kaltaisissa luvuissa, niin tulevaisuuden vapaaehtoistoiminta on turvattu.

Marjo Salmela kirjoitti hienosti Kimmo Saariston tekemän haastattelututkimuksen esipuheessa siitä, että juniorijalkapalloilun parissa vapaaehtoisia on mukana erilaisilla taustoilla - osalla on taustaa lajin parissa ja osa ei ole kouluaikojen jälkeen juuri urheilua harrastanut. Vapaaehtoistehtäviin usein ajaudutaan ja aktiivisimpina vapaaehtoisina toimivat yleensä ruuhkavuosia elävät urheilua harrastavien lasten vanhemmat. Liikunnan ja urheilun parissa koetaan onnistumisen iloa, elämyksiä ja yhteisöllisyyttä. Elämys on usein syvempi silloin, kun sitä on ollut itse mukana tekemässä. Joukkueiden aktiivitoimijat kaipaavat suurempaa joukkoa jakamaan näitä elämyksiä. Olisiko syytä muokata oletusta siitä, että junioriurheilun vapaaehtoinen on aina pelaajan vanhempi. Vapaaehtoisten joukkoon saataisiin lisää tekijöitä houkuttelemalla mukaan myös vanhempien kavereita, lasten kummeja tai muuten vapaaehtoistyöstä kiinnostuneita. (Saaristo 2021.)

Toivottavasti lasten innostuneisuus jalkapalloon näkyy myös kotona ja vanhemmat haluavat olla vielä enemmän osana tätä mahtavaa elämystä, joka parhaimmillaan kestää koko elämän. Oman lapsen kaverit huutavat kaupungilla – ”toi on meidän valkku” tai ”Jaska on meidän huippuvalkku”. Saamalla lisää innostuneita vapaaehtoisia valmentajia pystymme mahdollistamaan lasten harrastamisen ja pelaamisen nyt ja tulevaisuudessa. Listasimme Nurmijärven jalkapalloseuran 2015–2016-syntyneiden vanhempivalmentajien kanssa, mitä hyvältä lasten valmentajalta odotetaan. Toivottavasti tunnistat itsestäsi jonkun näistä piirteistä ja haluat tulla mukaan tekemään yhdessä hyvää lapsille ja nuorille! Valmentajien rooli lapsen elämässä on hyvin merkityksellinen yhdessä lapsen vanhempien, varhaiskasvattajien / opettajien kanssa. Haluamme olla merkityksellisiä sekä haluamme merkityksellisyyttä elämäämme. Tule jalkapalloperheeseen kokemaan futiselämys merkityksellisenä vapaaehtoisena!

Teksti: Asko Jortikka
Kirjoittaja on Nurmijärven jalkapalloseuran junioripäällikkö. HAAGA-HELIA YAMK Valmennuksen opiskelija. Aikaisempi koulutus: Liikunnanohjaaja AMK, UEFA-B.

Lähteet:

KIHU 2017. VALMENTAMINEN AMMATTINA SUOMESSA 2016. Kihun julkaisusarja, nro 53. Jyväskylä. Luettavissa: https://kihuenergia.kihu.fi/tuotostiedostot/julkinen/2017_pus_valmentami_sel15_30962.pdf. Luettu: 5.2.2022.

Rahkonen, J. 2021. Vapaaehtoistyön tekeminen Suomessa. Tutkimusraportti 18.5.2021. Taloustutkimus Oy. Luettavissa: https://kansalaisareena.fi/wp-content/uploads/2021/05/Vapaaehtoistyo_tutkimusraportti_2021.pdf. Luettu: 13.1.2022.

Saaristo. K. 2021. Yksi äiti on sanonut, että teet hyvää hommaa. Haastattelututkimus juniorijalkapallon vapaaehtoisista. Kansalaisareenan julkaisuja 2/2021. Luettavissa: https://kansalaisareena.fi/wp-content/uploads/2021/04/Juniorijalkapallo_WEB.pdf. Luettu: 5.2.2022.

Suomen Olympiakomitea 2021. Vastuullinen valmentaja verkkokurssi 2021. Luettavissa: https://oppimisareena.fi/mod/hvp/view.php?id=216. Luettu: 11.11.2021.

Suomen Palloliitto 2021. Seuratoiminnan muutos. Valmennus- ja junioripäällikkö Forum. 15.12.2021

Suomen Palloliitto 2022. Ennätykselliset 141 433 rekisteröitynyttä jalkapallon ja futsalin pelaajaa vuoden 2021 päätteeksi. Luettavissa: https://www.palloliitto.fi/jalkapallouutiset/ennatykselliset-141-433-rekisteroitynytta-jalkapallon-ja-futsalin-pelaajaa-vuoden. Luettu: 4.2.2022