LIITU-tutkimuksen tuloksia 2022: Lasten ja nuorten liikkuminen ei ole palannut koronapandemiaa edeltävälle tasolle

Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa (LIITU) -tutkimus on kansallinen 7–15-vuotiaiden liik­kumista, liikuntakäyttäytymistä ja -kulttuuria laajasti kartoittava seurantatutkimus. Raportti käsittelee kyseisen ikäryhmän lapsilta ja nuorilta maalis-kesä­kuussa 2022 sähköisillä kyselyillä (n = 10 098) ja liike­mittareilla (n = 1 525) kerättyä aineistoa. Aineiston keruun ajalle ajoittui kolmas korona-aalto (koulujen sulku-uhka), Ukrainan sodan alku sekä opetusalan lakkoja sekä lakonuhkia. Nämä tekijät ovat voineet vaikuttaa tutkimuksen osallistumishalukkuuteen sekä osallistujien liikunta- ja terveyskäyttäytymiseen.

LIITU-tutkimuksen 2022 perusteella korona-aikana keskimäärin vähentynyt liikkuminen on alkanut elpyä, mutta liikkuminen ei ole palannut kaikilla korona-aikaa edeltäneelle tasolle. Etenkin omaehtoinen liikkuminen ja seuraharrastaminen ovat vähentyneet. Erityisen huolestuttavaa on tyttöjen ja poikien välisen eron lisääntyminen: Esimerkiksi tyttöjen liikkumisaktiivisuus laskee poikia aiemmin iän myötä, tytöillä liikunnan merkitysten arvostus on vähentynyt poikia enemmän ja tytöt raportoivat enemmän liikkumisen esteitä kuin pojat.

LIITU-tutkimuksen 2022 keskeisiä tuloksia:

• Liikunta-aktiivisuus: Vain noin kolmasosa (itseraportoituna 36 %, liikemittareilla mitattuna 33 %) lapsista ja nuorista saavutti liikkumissuosituksen, mikä on hieman vähemmän kuin vuonna 2018 (itseraportoitu 38 %). Viimeisen 12 kuukauden aikana lähes kaksi kolmesta (61 %) 7–15-vuotiaista arvioi liikkumisensa lisääntyneen, mikä viittaa liikkumisen elpymiseen korona-ajasta. Suurin osa liikkumisesta kertyi 5–10 minuuttia kerrallaan kestäneistä jaksoista. Itseraportoitu liikunta-aktiivisuus oli vähäisempää lapsilla ja nuorilla, joilla on toimintarajoitteita.
   
• Liikkumisen paikat ja muodot: Valtaosa (87 %) lapsista ja nuorista liikkui viikoittain omaehtoisesti, lähes puolet (46 %) urheiluseuran harjoituksissa, kolmannes (35 %) liikunta-alan yritysten toiminnassa ja neljännes (24 %) koulun liikuntakerhoissa. Sekä omaehtoinen liikkuminen että seuratoimintaan osallistuminen olivat vähäisempää kuin vuonna 2018. Urheiluseuratoimintaan osallistuvien lasten ja nuorten osuus oli pienempi vuonna 2022 (58 %) kuin vuonna 2018 (62 %). Vuoteen 2016 verrattuna urheiluseura­toimintaan osallistuminen vähentyi erityisesti 13- ja 15-vuotiaiden ikäryhmissä. Myös kilpailutoimintaan osallistuminen oli pandemian jälkeen vähäisempää. Yleisimmät lasten ja nuorten rapor­toimat vapaa-ajan liikkumismuodot olivat talvella hiihto, jalkapallo, luistelu, jääkiekko ja laskettelu, kesällä jalkapallo, uinti, pyöräily ja frisbeegolf. Yleisimmin käytettyjä liikuntapaikkoja olivat kevyen liikenteen väylät, oma tai kaverin piha ja luonto. Luonnossa liikkuminen on lisääntynyt: Vuonna 2022 lähes puolet 11–15-vuotiaista liikkui luonnossa viikoittain.
   
• Liikunnan vetovoima ja esteet: Lapset ja nuoret pitivät liikunnan tärkeimpinä merkityksinä parhaansa yrittämistä, iloa, hyvän olon saamista, yhdessäoloa, onnistumisen elämyksiä, terveellisyyttä sekä uusien taitojen oppimista ja kehittämistä. Tytöistä joka viides ja pojista joka neljäs piti liikunta tarpeettomana. Liikunnalle annettujen merkitysten väheneminen näyttää jatkuneen, erityisesti tytöillä. Tytöt raportoivat myös liikkumisen esteitä aiempaa useammin. Yleisimmät esteet olivat ulkoisia esteitä, kuten ohjauksen ja paikkojen puute, liikunnan kalleus ja kotitehtävien viemä aika.
   
• Liikkumisen yhteys mielenterveyteen ja yksinäisyyteen: Liikunta-aktiivisuudella ja seuratoimintaan osallistumisella oli myönteinen yhteys itsearvioituun mielen hyvinvointiin. Suosituksen mukaan liikkuvista lapsista ja nuorista 78 % arvioi mielen hyvinvointinsa hyväksi, kun vähän liikkuvista 42 %. Seuratoimintaan osallistuvista 73 % arvioi mielen hyvinvointinsa hyväksi, kun seuratoimintaan osallistumattomista 54 %. Yksinäisyyden kokeminen (usein) oli suosituksen mukaan liikkuvilla (9 %) harvinaisempaa kuin vähän liikkuvilla (24 %).

Kaikkinensa tämän LIITU-raportin tulosten perusteel­la voidaan sanoa, että vaikka korona-aikana keski­määrin vähentynyt liikkuminen on alkanut elpymään, ei se ole kaikilla palannut korona-aikaa edeltäneelle tasolle. Liikkumissuositusten mukaan liikkuvien osuudet ovat aiempaa matalammalla tasolla. Vä­hentymistä oli tapahtunut erityisesti omaehtoisessa liikkumisessa ja seuraharrastamisessa. Erityisen huolestuttavaa on tyttöjen ja poikien välisen eron lisääntyminen useilla eri osa-alueilla. Esimerkiksi, tyt­töjen liikkumisaktiivisuus lähtee poikia aiemmin iän myötä laskuun, heillä liikunnan merkitysten arvostus on vähentynyt poikia enemmän, ja tytöt raportoivat enemmän liikkumisen esteitä kuin pojat. Suomessa on edelleen kasvava tarve edistää liikkumista suurim­malla osalla lapsista ja nuorista, erityisesti vanhem­missa ikäryhmissä sekä tytöillä.

Lataa Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa, LIITU-tutkimuksen tuloksia 2022, Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2023:1

Lähde: Jyväskylän yliopisto, Liikuntaneuvosto