Valikko 10 / 2017

Seurojen juridiikkaa

Millainen sopimus toiminnanjohtajalle ja valmentajille? Tietyin edellytyksin työaikalaki mahdollistaa sopia, että työaikalakia ei sovelleta työsuhteeseen. Tällaisia edellytyksiä ovat muun muassa laissa tarkemmin määritelty itsenäinen esimiesasema tai sellainen itsenäinen asiantuntijatyö, jonka työaikaa työnantajan ei ole tarkoituskaan valvoa.

Onko toiminnanjohtaja tällaisessa esimiesasemassa tai onko valmentaja itsenäinen asiantuntija? Mitä käytännössä edellyttää, että voidaan kastoa esimiehen aseman olevan itsenäinen tai millaisen asiantuntijan osalta voidaan työaikalain soveltamatta jättämisestä sopia. Entä mitä eroa on johtajasopimuksella ja työsopimuksella? Milloin esimerkiksi toiminnanjohtajalle voitaisiin mahdollisesti tehdä johtajasopimus ja mitä hyötyä tästä on. Työoikeudessa työntekijän asemalla on myös vaikutusta siihen, mitä työntekijältä voidaan vaatia. Mitä merkitystä sopimuksella, sen tyypillä ja sisällöllä on siihen, mitä työntekijältä voidaan vaatia?

Henkilöllä saattaa olla useita eri asemia yhdistyksessä. Jos henkilö on hallituksessa, sisältyy hallituksen jäsenyyteen yhdistyslain mukaan sekä kollektiivinen että individuaalinen vastuu. Hallituksen jäsen vastaa omasta toiminnastaan, esimerkiksi salassapitovelvollisuudestaan, mutta myös hallituksen päätöksistä, koska hallitus toimii kollektiivisesti. Toisaalta sama henkilö voi olla yhdistyksen jäsen ja myös jäsenellä on vastuita ja velvollisuuksia yhdistystä kohtaan, vaikkakin huomattavasti vähemmän kuin hallituksen jäsenellä. Toisaalta näistä asemista toinen voi sallia tietynlaisen toiminnan mutta toinen taasen kieltää.

Asemat saattavat johtaa siis haastaviin tulkintatilanteisiin. Vielä kun lisätään soppaan työntekijäasema, jossa oikeudet ja velvollisuudet määrittyvät aivan toisenlaisen lainsäädännön, työoikeuden erityisesti työsopimuslain mukaan, syntyy tilanne, jossa asema pitää arvioida useamman eri lain näkökulmasta.  

Henkilö voi olla myös vain harrastajan asemassa, eli ei ole jäsen, ei yhdistyksen hallintoelimissä eikä työsuhteessa. Miten tällöin oikeudet ja velvollisuudet määräytyvät? Tätä asemaa ei määritä mikään erityislaki, vaan johtoa on haettava usein tahdonvaltaisista yleislaeista kuten esimerkiksi laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista. Tällainen säädöspohja on kuitenkin hyvin yleisluonteista. Miten siis harrastajan asema määritellään? Kysymys on keskeisesti siitä, mitä on sovittu. Ilman sopimusta tai sitoumusta tällainen harrastaja ei ole sitoutunut edes seuran sääntöihin.

Tietosuoja-asetuksen normit astuvat voimaan toukokuussa 2018. Tiedätkö mitä vaatimuksia asetus asettaa yhdistyksille? Mitä asioita pitäisi laittaa kuntoon ennen voimaantuloa? Tietosuoja-asetus koskee myös yhdistyksiä. Se koskee yhdistysten henkilötietorekistereitä, joita jokaisella yhdistyksellä on. Esimerkiksi jäsenrekisterihän on pakollinen rekisteri. Tietosuoja-asetus asettaa rekisterinpitäjälle uusia velvollisuuksia ja toisaalta antaa rekisteröidylle uusia oikeuksia. Rekisterinpidon edellytykset, käyttötarkoitussidonnaisuus ja rekisteröidyn valvontavalta lisääntyvät.


Teksti: Teppo Laine (kuvassa), asianajaja ja osakas, Asianajotoimisto Legistum Oy
 

**********

Seura-Akatemia: Johtajasopimus vai työsopimus?
Työsopimuslaissa määritellään työsopimuksen tunnusmerkit. Johtajien kohdalla pitää usein pohtia, onko kyseessä johtajasopimus vai normaali työsopimus. Kuinka sopia seurassa esimiesasemassa olevien toimihenkilöiden työnteosta? Milloin sopimus katsotaan johtajasopimukseksi ja mitä se tarkoittaa käytännössä?

Tervetuloa mukaan 22.11.2017 Seura-Akatemiaan kuulemaan ajankohtaiset päivitykset edellä mainituista asioista sekä viimeaikaisista tapahtumista ”seurajuridiikan kentältä”.