Opetus- ja kulttuuriministeriön valtakunnallinen koululaiskysely 2019: Koululaiset toivovat lisää aikaa kavereiden kanssa
Koululaiset toivovat elämäänsä lisää aikaa kavereiden kanssa. Ne koululaiset, joilla on kavereita, ovat myös tyytyväisiä elämäänsä. Sekä ylä- että alakoululaiset viettävät mieluiten vapaa-aikaa kotona. Koululaiset ovat hyvin kiinnostuneita vaikuttamaan ideoillaan omaa elämäänsä koskeviin asioihin, erityisesti liittyen koulupäivään. Harrastamiseen koulussa on paljon kiinnostusta: tyttöjä kiinnostaa eniten kuvataide ja ratsastus, poikia parkour ja jalkapallo. Koululaiskyselyn tuloksia hyödynnetään suoraan harrastustunteihin tarkoitettujen valtionavustusten jaossa.
Opetus- ja kulttuuriministeriön koululaiskysely on osallistujamäärällä mitattuna merkittävimpiä maamme lasten ja nuorten kuulemisen välineitä. Kolmatta kertaa järjestetyssä kyselyssä kysyttiin, mitä lapset ja nuoret toivovat elämäänsä lisää ja mihin heitä koskeviin asioihin heillä on kiinnostusta ja ideoita vaikuttaa. Kyselyyn vastasi 95 000 koululaista perusopetuksen luokilta 1-10.
- Tuloksissa kuuluu lasten ja nuorten ääni. Koululaisia kiinnostavat heitä koskevat asiat ja heillä olisi niihin ideoita. Tulokset korostavat kavereiden merkitystä. Nämä viestit kannustavat lisäämään vuoropuhelua nuoren sukupolven kanssa ja pohtimaan, miten kavereille saisi enemmän aikaa. Yksi ratkaisu olisi harrastusten lisääminen koulupäivän yhteydessä, toteaa ministeri Sampo Terho.
Kyselyn mukaan kaverit ovat tärkeitä koululaisten elämässä. Elämäänsä tyytyväisillä lapsilla ja nuorilla on enemmän kavereita ja vastaavasti elämäänsä tyytymättömät toivoisivat lisää kavereita.
Koululaiset viettävät vapaa-aikaa mieluiten kotona (74 %) tai kavereiden kanssa (70 %). Neljännes koululaisista toivoo lisää aikaa vanhempien kanssa, alakoululaisista jopa yli kolmannes. Lisää omaa aikaa toivoo 40 % sekä ala- että yläkoululaisista.
Koululaisilta kysyttiin, mitä heitä koskevia asioita he haluaisivat muuttaa. Lähes 60 prosenttia koululaisista haluaa muuttaa ja vaikuttaa asioihin. Ylivoimaisesti eniten lapset ja nuoret haluavat vaikuttaa koulupäivään liittyviin asioihin: kouluruokailuun (36 %), välitunteihin (32 %), oppitunteihin (26 %), älylaitteiden käyttöön koulussa (24 %) ja koulumatkaan (22 %). Lisäksi heitä kiinnostaa vaikuttaminen omilla ideoilla luonto- ja luonnonsuojeluaiheisiin (25 %) sekä rakennettuun ja muuhun ympäristöön (19 %).
Myönteinen viesti lapsilta ja nuorilta on, että niillä koululaisilla, jotka eivät ole tyytyväisiä elämäänsä on enemmän vaikuttamiskiinnostusta ja ideoita verrattuna elämäänsä tyytyväisiin koululaisiin.
Uusien asioiden oppiminen on kiinnostavaa 90 % koululaisista iästä riippumatta. Kuitenkin oikein kiinnostavaksi uusien asioiden oppimisen koki alle 30 % alakoululaisista ja vain 20 % yläkoululaisista.
Paljon kiinnostusta harrastaa koulupäivän yhteydessä taidetta, kulttuuria ja liikuntaa
Koululaisia kiinnostaa kovasti harrastaminen koulupäivän yhteydessä. Kiinnostusta on moneen kulttuurialaan ja liikuntalajiin. Vastaajista 45 prosenttia oli kiinnostunut osallistumaan viiden eri taide- ja kulttuurialan harrastamiseen ja 60 prosenttia viiden eri liikuntalajin harrastamiseen. Valtaosa, 72 prosenttia, lapsista ja nuorista valitsee harrastuksensa oman kiinnostuksensa mukaan.
Toivotuimpia taiteen ja kulttuurin harrastuksista tytöillä olivat kuvataide, tanssi, valokuvaus ja käsityö; pojilla parkour, elokuva ja animaatio, media- ja videotaide sekä sarjakuva. Liikunnan harrastuksista toivotuin oli ylivoimaisesti tytöillä ratsastus (42 %), seuraavaksi voimistelu (ml. jumppa ja trampoliini), tanssi ja cheerleading. Poikien ehdoton ykkönen on jalkapallo (49 %), seuraavaksi salibandy, jääkiekko, parkour ja uutena kärkijoukkoon polkaisi pyöräily. Yläkoululaisten kaksi suosituinta lajia ovat kuntosali ja jalkapallo; alakoululaisten jalkapallo ja uinti.
Koululaiskyselyn tämän vuoden kysymykset liittyvät kansallisen lapsistrategian pohjatyöhön. Tuloksilla on suora vaikutus opetus- ja kulttuuriministeriön avustuksiin ja toimiin. Kouluihin on perustettu satoja harrastustunteja koululaisten toiveiden mukaisesti. Tulokset vaikuttavat myös loppuvuodesta toteutuvan yläkoululaisten harrastuspassin sisältöön.
Avustushaku käynnistyy
Koululaiskyselyn tuloksia hyödynnetään suoraan harrastustunteihin tarkoitettujen valtionavustusten jaossa. Opetus- ja kulttuuriministeriö jakaa toukokuussa avustuksia harrastustuntien järjestämiseen iltapäivisin kouluissa koululaisten toiveiden pohjalta. Avustuksiin on tänä vuonna puoli miljoonaa euroa.
Koulukohtaiset vastaukset opetus- ja kulttuuriministeriön verkkosivulla Lastenkulttuuri ja taiteen perusopetus.
Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedote 3.4.2019