Urheiluseurat vuorotyöläisen silmin

Viime vuosien hanketoiminta on tarjonnut ESLUlle mahdollisuuden pureutua syvällisemmin urheiluseurojen arkeen yhdessä seuraväen kanssa. Olemme kartoittaneet myös mahdollisia rakenteellisia esteitä erilaisten työikäisten harrastamiseen urheiluseuroissa. Vuonna 2018 parrasvaloihin nostettiin vuorotyöläiset Kunnossa kaiken ikää -ohjelman tukeman Urheiluseurat vuorotyöläisten liikuttajina -hankkeen myötä.  Hankkeen pääideana oli seuratoiminnan avaaminen vuorotyöläisen silmin. Vuorotyöläiset ovat ryhmä, johon epäsäännöllistä työtä tekevien ohella kuuluu lähes kolmannes suomalaisista palkansaajista. Löytyisikö vuorotyöläisistä uutta voimaa seuratoimintaan?

ESLU pohjusti hanketta vuorotyöläisille kohdennetulla taustaselvityksellä. Asiantuntija- ja kumppaniseuroiksi lähti mukaan neljä vantaalaista seuraa. Lisäksi teimme yhteistyötä seurojen toimintaympäristössä toimivan ison yrityksen työterveys- ja henkilöstöedustajien kanssa. Heidän avullaan tavoitimme varsinaisen kohderyhmän eli vuorotyöläiset ja heidän äänensä kuuluviin.

Toiveena ohjausta starttikursseista kilpaurheiluun ja tiloja pelailuun

Hankkeen alussa oletuksena oli, ettei seurojen tarjonta perinteisessä muodossa palvele epäsäännöllistä työtä tekeviä liikkujia. Joukkueiden ja vakinaisten ryhmien toiminnan arveltiin perustuvan pitkälti kiinteisiin vakiovuoroihin, joiden välillä siirtymiset ja korvaavuudet ovat harvoin sujuvia – joustavista ilmoittautumis- ja maksujärjestelmistä puhumattakaan. Oletus meni osin harhaan, sillä viidennes kyselyymme vastanneista oli jo mukana seuratoiminnassa!

Hankevastaavalle lisää intoa toi myös tieto, että vastaajista peräti 40 % oli kiinnostunut kuulemaan seuratoiminnasta lisää. Kiinnostuksen kohteet hajaantuivat melko tasaisesti niin satunnaisten kurssien, ohjatun säännöllisen toiminnan kuin tavoitteellisen valmennuksen ja sarjatoiminnan kesken. Isoin joukko kyselyyn vastanneista kaipasi kuitenkin mahdollisuutta omatoimiseen harrastamiseen ilman ohjausta, jolloin seuran rooliksi jäisi lähinnä olosuhteiden mahdollistaminen. Voisin ajatella tiedon kiinnostavan ainakin oman tilan omistavia seuroja.

Osallistumiseen kaivataan joustavuutta ja liikkujalähtöisyyttä

Hankekauden aikana vuorotyöläisille tarjottiin mahdollisuutta tutustua käytännössä kumppaniseurojen toimijoihin ja toimintaan niin omalla työpaikallaan kuin seuran tiloissa. Palautteiden perusteella seurojen näytetunteja ja -kursseja pidettiin laadukkaina ja ohjaajia osaavina. Isoksi haasteeksi nousi odotetusti seurojen säännöllisen toiminnan aikataulut.

Seurojen pohdittavaksi jäi, voisiko osan tunneista hyvittää tai luoda maksuportaita? Entä löytyisikö liikkujan niin sanotulle ”omalle vuorolle” korvaavia ryhmiä tai sopivia joukkuetreenejä eri päiviltä? Tarvitseeko toiminnan olla niin ryhmä- tai joukkuesidonnasta? Aamutreenin ohella kiinnostusta herättivät myös aamu- ja iltapäivän vuorot sekä ylipäätänsä vapaat salivuorot, mikä puolestaan on tuttu haaste pääkaupunkiseudulla.

Seurojen upea tarjonta esille

Seurojen toivottiin panostavan olemassa olevan tarjonnan esille tuomiseen. Tarjontaa ei tiedetty tai sitä ei osattu hakea. Huonoimmillaan seuran sivuilta etsittyä tietoa ei lopulta edes löytynyt. Seuraviestinnässä on hyvä muistaa, että myös työikäiseltä vaatii rohkeutta osallistua ja hypätä mukaan uuteen toimintaan ja ryhmään. Osallistuminen tulisi tehdä mahdollisimman helpoksi seuraesittelyiden, erilaisten kokeilumahdollisuuksien, selkeiden saapumisohjeiden, ”Mitä mukaan” -listojen sekä toimintakuvausten avulla.

Matalankynnyksen näkökulman ohella on syytä tiedostaa, että moni potentiaalinen uuden harrastuksen etsijä on itseasiassa aktiiviliikkuja, kuten kysely pilottiorganisaatiomme henkilökunnalle osoitti. Heille sopii mainiosti seurojen olemassa oleva tarjonta - vain ajankohtaa saattaa olla tarve päivittää.

Vuorotyöläisistä virtaa seuratoimintaan!

Vuorotyö tarjoaa elämäntilanteesta riippuen työntekijälle myös etuja, muun muassa lisääntyneen vapaa-ajan ja rahallisten lisäkorvausten muodossa. Vuorotyö ei siis ainoastaan häiritse harrastuksia, se suo myös mahdollisuuden erilaiseen läsnäoloon, perehtymiseen ja osallistumiseen verrattuna päivätyössä käyvään liikkujaan tai seuratoimijaan. Vuorotyöläiset saattavat siis hyvinkin tuoda seuratyöhön uutta virtaa. Ainakin osassa hankkeen pilottiseuroista kokemuksia jatkojalostetaan.