Alle kouluikäisistä lapsista yli puolet osallistuu ohjattuun liikuntaharrastukseen
Jyväskylän yliopiston laaja pitkittäistutkimus osoittaa, että yli puolet varhaiskasvatusikäisistä lapsista osallistuu ohjattuun liikuntaharrastukseen, ja kouluikäisistä liikuntaharrastuksiin osallistuu jopa 75 prosenttia. Kolmen seurantavuoden aikana lasten liikuntaharrastuksien määrä lisääntyi noin viidenneksen, mutta alueellisia eroja esiintyi. Maaseudun ja Pohjois-Suomen lapsilla liikunnan harrastaminen lisääntyi vähiten.
Varhaiskasvatusikäisistä tutkimukseen osallistuneista lapsista 56 prosenttia ja alakouluikäisistä 75 prosenttia harrasti ohjattua liikuntaa. Jalkapallo, tanssi, voimistelu, uinti ja jääkiekko olivat lasten yleisimpiä liikuntaharrastuksia.
- Ennen kouluikää lapset harrastavat enemmän monipuolisia ja yhteen lajiin sitoutumattomia harrastuksia, kuten liikuntakerhoja, luistelua ja jumppaa. Kouluiässä liikuntaharrastukset muuttuvat lajispesifimmiksi, liikuntatieteellisen tiedekunnan tutkijatohtori Donna Niemistö sanoo.
Varhaislapsuudessa tärkeintä on monipuolinen liikkuminen. Harrastuksiin ei ole kiire
Kolmen seurantavuoden aikana lasten harrastuksien määrä lisääntyi noin viidenneksen.
- Lapset aloittavat liikunnan harrastamisen yhä nuorempina. Useat vanhemmat voivat kokea painetta siitä, että heidän lapsensa löytäisi mukavan ja kiinnostavan harrastuksen jo ennen kouluikää, Niemistö toteaa.
Motoristen taitojen ja fyysisen aktiivisuuden näkökulmasta harrastamisen aloittamiseen ei ole kuitenkaan kiire.
- Tutkimusten mukaan omaehtoinen ja ohjattu liikkuminen tukevat toisiaan. Varhaislapsuudessa tärkeintä on turvata erilaisia ja kannustavia oppimisympäristöjä, jotka mahdollistavat lapsen liikkumisen monipuolisesti. Esimerkiksi runsas ulkoilu tukee motoristen perustaitojen oppimista. Liikunnan harrastaminen muuttuu tärkeämmäksi myöhemmin kouluiässä, Niemistö jatkaa.
Perheen taloudellinen tilanne ei vaikuttanut lapsen harrastuksessa jatkamiseen
Lasten ja nuorten korkeat harrastuskustannukset ovat puhuttaneet ja nostaneet huolta yhteiskunnallisessa keskustelussa. Tässä tutkimuksessa havaittiin yllättäen, että perheen taloudellinen tilanne ei ollut yhteydessä tutkimukseen osallistuneiden lasten harrastamisessa jatkamiseen.
- Varhaislapsuudessa ja alakouluiässä emme havainneet harrastavien, ei harrastavien ja harrastuksen lopettaneiden lasten perheiden välillä tilastollisesti merkitseviä taloudellisia eroja. Tämä voi kieliä siitä, että harrastuskustannukset nousevat vasta lapsen varttuessa, vaikka harrastuskohtaisia eroja saattaa olla, Niemistö pohtii.
- Matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuksien tarjoaminen kaikille lapsille ja nuorille on tärkeää. Tässä apuna voi olla paremmin eri ikävaiheisiin kohdennetut tukitoimet esimerkiksi harrastuskustannusten kattamiseen.
Lasten liikuntaharrastaminen suurinta pääkaupunkialueella ja Etelä-Suomessa
Asuinpaikan perusteella havaittiin eroja lasten liikunnan harrastamisessa. Pääkaupunkiseudulla ja Etelä-Suomessa lapset harrastivat eniten. Maaseudulla ja Pohjois-Suomessa liikuntaharrastaminen lisääntyi vähiten seurantavuosien aikana.
- Nämä alueelliset erot voivat selittyä sillä, että tiheimmin asutuilla alueilla on enemmän mahdollisuuksia erilaisiin harrastuksiin, sillä rakennettuja liikuntapaikkoja, seuratoimijoita ja muita liikunnan järjestäjätahoja on enemmän. Hyvät harrastustilat voivat houkutella myös liikunnan tarjoajia toiminnan järjestämiseen. Toisaalta tiivis rakentaminen esimerkiksi pääkaupunkiseudulla voi olla yhteydessä siihen, etteivät aikuiset koe lapsen ulkona leikkimisen olevan turvallista ja sen vuoksi lapselle etsitään tietoisemmin ohjattuja liikuntaharrastuksia, Niemistö jatkaa.
Pitkittäistutkimuksessa tutkittiin lasten osallistumista ohjattuun liikuntaharrastukseen varhaiskasvatusikäisinä vuosina 2015–2016 (n = 951 lasta) ja kolme vuotta myöhemmin alakoululaisina vuosina 2018–2020 (n = 637 lasta). Tutkimukseen osallistuneet lapset olivat 3–11-vuotiaita. Liikunnan harrastamista tarkasteltiin lasten asuinpaikan maantieteellisen sijainnin mukaan.
Alkuperäinen artikkeli ”Ohjatun liikunnan harrastaminen ja pysyvyys 3–11-vuotiaana – kolmen vuoden seurantatutkimus” julkaistiin Liikunta & Tiede -lehden numerossa 5/2023. Niemistön lisäksi artikkelin kirjoittajina olivat liikuntatieteiden tiedekunnasta yliopistonlehtori Arto Laukkanen ja Taitavat tenavat ja Liikkuva perhe -tutkimushankkeiden johtaja, apulaisprofessori Arja Sääkslahti. Linkki julkaisuun: https://www.lts.fi/liikunta-tiede/vertaisarvioidut-tutkimusartikkelit.html
Lue lisätietoja:
Lähde: Jyväskylän yliopisto, uutiset, julkaistu 4.12.2023
Kuva: Liikunnan aluejärjestöt, Tero Takalo-Eskola