Valikko
Iiris Kolunsarka: Nuorten väliset erot liikuntataidoissa sekä fyysisessä kunnossa ja aktiivisuudessa säilyvät murrosiän läpi
Nuorten ylipaino, vähäinen fyysinen aktiivisuus ja heikko fyysinen toimintakyky ovat huolestuttavia ilmiöitä sekä maailmanlaajuisesti että Suomessa. Fyysinen aktiivisuus muovautuu osaksi yksilön elämäntapaa jo varhaisessa elämänvaiheessa, sillä lapsuudessa opitut liikuntataidot luovat perustan myöhemmälle liikkumiselle. Tästä syystä on tärkeää ymmärtää liikuntataitojen, liikkumisen ja näihin liittyvien tekijöiden kehitystä nuoruudessa.
LitM Iiris Kolunsarka tutkii liikuntapedagogiikan väitöksessään yhteyksiä motorisen pätevyyden, koetun motorisen pätevyyden, fyysisen kunnon, fyysisen aktiivisuuden ja kehon painoindeksin välillä murrosiässä. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin urheiluseuraharrastamisen yhteyttä nuoren kunnon ja painoindeksin kehitykseen. Kolunsaran väitöskirja koostuu pitkittäistutkimuksesta, joihin on kerätty aineistoa yli tuhannelta nuorelta 5. luokalta yläasteen loppuun.
Liikuntataidot eivät yksin riitä fyysisen aktiivisuuden ylläpitoon murrosiässä
Väitöskirjatutkimus osoittaa, että nuorien heikommilla liikuntataidoilla on yhteys alhaisempaan koettuun liikunnalliseen pätevyyteen, heikompaan fyysiseen kuntoon, vähäisempään fyysiseen aktiivisuuteen ja todennäköisempään ylipainoon. Tulokset viittaavat lisäksi siihen, että nuoret säilyttävät nämä ominaisuudet läpi murrosiän, jolloin myös yksilöiden väliset erot säilyvät ajassa. Mikäli lapsuudessa on ajautunut tällaiseen negatiiviseen liikuntaan osallistumisen kierteeseen, on sen muuttaminen murrosiän aikana hyvin epätodennäköistä.
Tutkimus kuitenkin paljastaa, että fyysinen aktiivisuus vähenee eniten heillä, joilla on 11-vuotiaana korkein fyysinen aktiivisuus sekä parhaimmat liikuntataidot. Pelkät hyvät liikuntataidot eivät siis riitä vain myös muut tekijät, kuten sosiaaliset suhteet ja urheiluseuraharrastaminen, vaikuttavat merkittävästi fyysisen aktiivisuuden kehitykseen murrosiässä. Väitöskirjatutkimus osoitti konkreettisesti, että urheiluseuraharrastamisen lopettaminen oli yhteydessä fyysisen kunnon tasaantumiseen, kun taas sen jatkaminen edisti kunnon kehitystä. Huolestuttava havainto oli se, että fyysisen kunnon vähäinen kehitys ja aktiivisuuden jyrkempi lasku olivat yhteydessä suurempaan kehon painoindeksin nousuun murrosiässä.
Yhtenäiset liikunnan edistämistoimet eivät välttämättä kohtaa kaikkien tarpeita
Nuoret ovat keskenään hyvin erilaisia. Tulevaisuudessa olisi harkittava yksilöllisempiä toimenpiteitä, jotka voivat tukea liikuntaan osallistumisen positiivista kehitystä lapsuudessa ja mahdollistaa merkityksellisen liikkumisen kaikille nuorille, riippumatta heidän kunnostaan, taitotasostaan tai painostaan. Suomalainen koulujärjestelmä ja koululiikunta tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden edistää liikuntaa ja liikkumistaitoja, tavoittaen lähes kaikki lapset ja nuoret. Urheiluseuroilla on myös valtava potentiaali toimia liikunnan edistämisen eturintamassa. Kuitenkin on huomioitava, että vaikka urheiluseurat alun perin tavoittavat laajan joukon lapsia, monen liikuntaharrastus päättyy murrosiän myötä.
Nuorten liikunnan vähenemisen taustalla vaikuttavat kuitenkin ennen kaikkea yhteiskunnan muutokset. Nyky-yhteiskunnassa liikkumisen tarve on vähentynyt entisestään. Siksi tällaisissa ponnistuksissa tarvitaan laajaa yhteiskunnallista osallistumista niin vanhemmilta, valmentajilta, opettajilta kuin päättäjiltä. Yhteistyöllä voidaan luoda kestäviä ratkaisuja, jotka innostavat ja tukevat nuoria liikkumaan edistäen samalla heidän fyysistä toimintakykyään.
Väitöskirjatutkimusta ovat rahoittaneet Opetus- ja kulttuuriministeriö, Ellen ja Artturi Nyyssösen säätiö sekä USA:n tutkimusvierailun osalta Fulbright Finland säätiö.
Iiris Kolunsarka on kotoisin Helsingistä ja hän kirjoittanut ylioppilaaksi Helsingin luonnontiedelukiosta vuonna 2013. Hän valmistui Jyväskylän yliopistosta Liikuntatieteiden maisteriksi vuonna 2020. Väitöskirjatutkimuksen hän aloitti tammikuussa 2021.
LitM Iiris Kolunsarkan väitöskirja “Developmental associations of physical activity, motor competence, perceived motor competence, health-related fitness, and weight status through adolescence: A 4-year follow-up study” tarkastustilaisuus pidettiin 17.2.2024. Vastaväittäjänä toimi professori Matthieu Lenoir (University of Ghent, Belgia) ja kustoksena apulaisprofessori Timo Jaakkola (Jyväskylän yliopisto).
Lähde: Jyväskylän yliopisto
Kuva: Liikunnan aluejärjestöt, Tero Takalo-Eskola