Valikko 2 / 2023
Nuori padilla, jossa lukee digiloikka

Turvallinen vuorovaikutus digiympäristössä

Käyttämämme digitaalinen ympäristö kehittyy ja laajenee ympärillämme jatkuvasti. Siitä tulee yhä merkittävämpi osa lasten ja nuorten arkea eri elämän osa-alueilla. Myös seuratoiminta tulee muiden yhteiskunnallisten toimintojen tapaan yhä riippuvaisemmaksi digiteknologiasta. Se tuo meille osittain tai täysin uudenlaisia mahdollisuuksia toteuttaa seuratoimintaa.

Digitaaliset ympäristöt voivat parhaimmillaan lisätä jäsenistön ja harrastajien vaikuttamisen ja osallistumisen mahdollisuuksia. Toisaalta digitaalinen ympäristö voi myös kasvattaa riskejä esimerkiksi kiusaamiselle ja kaltoinkohtelulle. 

Digitaalisen turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen digiympäristöissä edellyttää, että myös seuratoiminnassa ymmärretään digitaalisten ympäristöjen ja sosiaalisen median vaikutus lasten- ja nuorten hyvinvoinnin eri osa-alueilla. Hyvinvoinnin lisäksi digihyvinvointiin vaikuttavat suurelta osin myös itsesäätely ja ajanhallinta. Digihyvinvoinnilla tarkoitan, että ihmisen digitaalisen median käyttö on tasapainossa. Hän osaa hyödyntää erilaisia laitteita ja palveluita omaa hyvinvointiaan edistäen ja toisaalta myös ehkäistä digiympäristöistä tulevia haittavaikutuksia. Monilla meistä aikuisistakin on haasteita itsesäätelyn ja ajanhallinnan kanssa digiympäristöissä toimiessamme, mutta lasten ja nuorten arjessa nämä haasteet voivat korostua vielä enemmin. Seuraukset näkyvät myös harrastus- ja seuratoiminnassa. Osa nuorista esimerkiksi nukkuu aiempaa vähemmän, sillä digilaitteiden käyttö painottuu monilla juuri ilta- ja yöaikaan. Tämä voi johtaa siihen, että nuoret ovat entistä väsyneempiä harjoituksissa, mikä puolestaan voi lisätä loukkaantumisriskiä. Lisäksi digitaalisesta ympäristöstä voi olla vaikeaa pysyä poissa harjoittelun aikana, jolloin sosiaalisessa mediassa tapahtuvat asiat mietityttävät ja katkaisevat keskittymisen harjoitteluun. 

Lasten ja nuorten turvallisuus ja hyvinvointi digitaalisessa ympäristössä koskettaa siis myös urheiluseuran toimijoita ja valmentajia. Käytännössä nykyään ei enää ole kasvuympäristöä, jossa lapsi tai nuori ei koskaan toimisi digitaalisessa ympäristössä tai altistuisi digilaitteille. Myös urheiluseurassa ja arjen harjoittelussa hyödynnämme paljon digitaalisia ympäristöjä, koska ne muun muassa auttavat ja tukevat harjoittelua. Näistä syistä meidän on tärkeää myös pohtia, kuinka voisimme ehkäistä lapselle ja nuorelle vastaan tulevia haitallisia asioita digiympäristöissä. 

Meidän on tärkeää luoda ja ylläpitää hyvää keskusteluyhteyttä digiympäristöihin liittyen ja ottaa ne osaksi arkista kuulumisten vaihtoa. Harrastus- ja seuratoiminnassa nuorten kanssa on hyvä keskustella ja sopia esimerkiksi pelisäännöistä digiympäristöihin liittyen, sosiaalisessa mediassa käyttäytymisestä ja kuinka toimia, jos kohtaa jotain ikävää verkkoympäristössä ja kenelle näistä kertoa. 

Digitaalisella ympäristöllä on merkittävä rooli lasten ja nuorten elämässä ja parhaimmillaan se tarjoaa lapsille ja nuorille aikaa ystävien, joukkuekavereiden tai toisten seura- tai lajikavereiden kanssa. Parhaassa tapauksessa valmennusryhmän ryhmähenki voi jopa nousta, kun ryhmän jäsenet pitävät tiiviisti yhteyttä myös harjoitusten ulkopuolella. Lisäksi nettimaailma tarjoaa ylipäätään sosiaalista kanssakäymistä, erilaisia harrastusmahdollisuuksia ja monia muita kasvuympäristöjä. Meidän on tärkeää pitää huolta, että toimiminen digiympäristössä on myös turvallista. 

Digiloikka-koulutuskokonaisuus täydentyy maksuttomalla Turvallinen vuorovaikutus digiympäristössä -koulutuksella, joka julkaistaan 16.2.2023. Lue lisää ja ilmoittaudu rohkeasti mukaan.
 
Tervetuloa mukaan!  

Viivi Ylönen

Projektikoordinaattori, Urheiluseurojen alueellinen digiloikka -hanke