Valikko 4 / 2024
Lapset tekemässä musiikkia digilaitteilla

Kaupungin toimialojen tiiviillä ja avoimella yhteistyöllä saadaan tuloksia aikaan ja kehitetään Hyvinkään Harrastamisen Suomen mallin toimintoja

Tehokaksikko Hanna-Mari Kujala ja Sami Katko toimivat Hyvinkäällä Harrastamisen Suomen mallin koordinaattoreina. Toimivat prosessit on löydetty, luottamus rakennettu ja into kehittää toimintaa on selkeä. Kokonaisuudessa palkitsevinta on, kun lapsi tai nuori löytää oman paikkansa ja ilon harrastuksen parista.

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoiman ja kuntien koordinoiman Harrastamisen Suomen mallin tavoitteena on mahdollistaa lapsille ja nuorille maksuttomia harrastuksia koulupäivän yhteydessä. Harrastustarjonta perustuu oppilaille tehtyyn kyselyyn, jonka jälkeen toimintaa suunnitellaan, rakennetaan ja kehitetään yhdessä harrastuksia tuottavien tahojen kanssa.

– Hyvinkääläiset peruskoulujen oppilaat kolmannesta luokasta ylöspäin ovat päässeet kokeilemaan erilaisia maksuttomia liikunnan ja taiteen lajeja. Alakoululaiset ovat voineet osallistua omalla koululla tai lähikoululla monilajiliikuntaryhmään. Harrastuksessa on tutustuttu, jalkapalloon, futsaliin, salibandyyn, jääkiekkoon, partioon, voimisteluun ja parkouriin. Yläkoululaiset ovat voineet puolestaan tutustua keilailuun, frisbeegolfiin, e-urheiluun, padeliin ja lasketteluun sekä uintitekniikoihin. Taideaineissa on rakennettu yhdistelmätunteja, joissa on tutustuttu käsityöhön ja teatteriin, kuvataiteeseen ja sirkukseen, musiikkiin ja tanssiin sekä askarteluun ja tanssiin. Lisäksi yläkoululaisille on ollut tarjolla tutustumista musiikkiteknologiaan, katutansseihin, lyhyt elokuvien tekoon ja kuvataiteisiin, kertovat Kujala ja Katko. 

Tiivistetysti Hyvinkäällä prosessi kulkee niin, että alkuun selvitetään seurojen ja taidekoulujen mahdollisuudet järjestää toimintaa, minkä jälkeen lähetetään lapsille ja nuorille suunnattu koululaiskysely. Vastausten perusteella esitetään tulevat harrastukset ja lähdetään rakentamaan palapeliä kokoon. Eri kouluilla voi olla eri harrastusmahdollisuuksia, sillä ratkaisut perustuvat lasten ja nuorten toiveisiin.

– Prosessin aikana kuullaan paljon niin lapsia kuin toimijoita. Työtämme auttaa myös se, että tunnemme kunnan toiminnan ja virkamiehet sekä hanketyö on meille molemmille tuttua. Alkuun prosessin rakentamiseen meni aikaa, mutta nyt palaset ovat alkaneet loksahtamaan paikalleen ja kehitystyö kunnolla vauhtiin. Kun tuntee oman kenttänsä tekijät, työ helpottuu. Myös meidän suuntaamme on osattu olla jo aktiivisia harrastusten toteuttajien ja asukkaiden puolelta, toteaa Katko, joka vastaa HSM-toiminnan liikunnan puolesta.

Ensilukukautena myös hyvinkääläisille 1.–2.-luokkaisille järjestetään Harrastamisen Suomen mallin toimintaa. 

Haasteena tiedonkulku

Alkuhaasteiksi Kujala ja Katko toteavat tietoisuuden kasvattamisen Harrastamisen Suomen mallin toiminnasta niin kunnan sisällä kuin toimijoiden kesken sekä tiedon saavuttamisen lasten ja nuorten pariin.

– Koemme, että tie on nyt auki ja tietoisuus asiasta kasvanut. Perusteiden rakentamisen jälkeen olemme pystyneet myös kehittämään viestintää ja nyt tieto kulkee paremmin myös koulujen, opettajien, vanhempien ja eri toimijoiden kesken. Myös osallistujia toimintaan on tullut lisää.

Nuorille suunnattujen toteutusten ja kokeilujen kautta on otettu oppia ja nyt toiminta on rakennettu niin, että HSM-toiminnan aiheet vaihtuvat samalla syklillä kuin yläkoululaisten koulujaksot. Esimerkiksi liikunnan lajikokeilut ovat rakennettu 4–6 kerran lajitutustumisiin, jonka jälkeen laji vaihtuu.

– Tiedon lisäämiseksi olemme myös jalkautuneet kouluihin kertomaan HSM-toiminnassa ja pyytäneet opettajia kertomaan mahdollisuuksista nuorille. Liikunnanopettajat ovat olleet positiivisia asian suhteen ja vinkanneetkin oppilaille lajikokeilumahdollisuuksista. Myös aktiivinen some-toiminta on lisännyt nuorten tietämystä palveluista ja nostoja on tehty koulujen omiin some-kanaviin, kertoo Katko.

Koordinaattorit näkevät nuorten kohtaamisen todella tärkeänä monestakin näkökulmasta. Tahtotila ja tulevaisuuden suunnitelma on rakentaa lisää yhteistyötä oppilashuollon kanssa.

– Olemme viestineet toiminnasta Wilman kautta ja pyrkineet vanhempien kautta tavoittamaan nuoria. Tärkeä kontakti meille on myös nuorisotoimen tekijät, jotka kohtaavat nuorisotaloilla nuoria. Muun muassa graffiti-, tanssi- ja taidepajoihin on osallistunut paljon nuoria, joilla ei ole muita harrastuksia, lisää Kujala.

Yhteistyö eri toimijoiden kesken

Seurat ja taideoppilaitokset ovat lähteet innokkaasti mukaan toteuttamaan harrastusmahdollisuuksia. Hyvinkäällä ei ole kilpailutusprosessia, mikä helpottaa Kujalan ja Katkon mukaan toimijoita.

– Seurat ja oppilaitokset ovat olleet tyytyväisiä, että toiminta on tuonut lisätunteja ohjaajille. Taideoppilaitosten puollella opettajat tekevät paljon töitä yksin ja tämä yhdessä tekemisen kokemus on ollut heille todella mieluisaa, kertoo Kujala.

Liikunnan puolelta Katko nostaa merkittäväksi tekijäksi yhteistyön koulujen rehtoreiden kanssa.

– Kouluissa on huomattu harrastamisen merkitys lapsille ja nuorille. Nyt rehtorit yrittävät auttaa salien varausten osalta ja suunnittelevat lukujärjestyksiä toiminnan mahdollistamiseksi. Myös me olemme oppineet, että tiedot pitää olla kouluissa hyvissä ajoin, toteaa Katko.

Laadukasta toimintaa

HSM-koordinaattorit raportoivat toiminnastaan ja toiminnoista kaupungille sekä ohjaus- ja seurantaryhmälle. Tärkeänä panostuksena nähdään järjestävien tahojen kouluttaminen ja verkottaminen. Yhteistyön ja avoimuuden parantamiseksi koordinaattorit pitävät omien toimialojensa sisäisiä tapaamisia, joissa kehitetään ja ideoidaan tulevia toimintoja. Tulevaisuuden suunnitelmissa on, että jokainen toimintakausi käynnistyy yhteisellä koulutussessiolla, jossa tiivistetään, mitä tarkoittaa Hyvinkäällä Harrastamisen Suomen mallin toteuttaminen.

– Koulutukset ovat koonneet liikunta ja taidepuolen ammattialisia yhteen. Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu ry, ESLUn järjestämät koulutukset koettiin merkityksellisiksi ja keskustelua herätteleviksi. Ohjaajat kohtaavat paljon erilaisia lapsia ja nuoria eri taustoista, joten tuki muun muassa haastavien ryhmätilanteiden hallintaan on tärkeää. Teemme myös lukukauden alussa yhteiset pelisäännöt, jotka koskevat kaikkia ryhmiä. Tämä oli iloinen oivallus ohjaajille ja samalla se tukee ja turvaa ohjaajien työtä. Yhteiset pelisäännöt tukevat ja auttavat myös lapsia, kertoo Kujala.

– Vetäjät ovat erittäin motivoituneita ja innostuneita toiminnasta. Voimme luottaa, että paikalla on ammattilaisia, oli kyse sitten liikunnasta tai taideaineista. Kyllä parhaimpia palautteita ovat sellaiset tarinat, että lapsi tai nuori on löytänyt lajin pariin toiminnan kautta ja saanut uusia ystäviä, toteaa Katko.

Työnsarkaa on vielä paljon, mutta tahtotilana on löytää lapsille ja nuorille juuri heitä inspiroiva harrastus. Tämä on se tärkein juttu, toteavat Katko ja Kujala yhteistuumin.   

Kuvat: Hanna-Mari Kujala ja Sami Katko

Minttu Koivumäki

Markkinoinnin ja viestinnän suunnittelija