ESLUn Kuntaseminaarissa pohdittiin liikkeen lisäämistä

Kuntaseminaarissa saimme kuulla neljän kaupungin/kunnan tavoista ja malleista liikuttaa kuntalaisia. Helsingin kaupungin Liikkumisohjelman projektipäällikkö Minna Paajanen kertoi vuonna 2018 käynnistyneestä Liikkumisohjelmasta. Ohjelman tavoitteena on saada kaupunkilaiset liikkumaan enemmän ja istumaan vähemmän.

Lähtötilanteessa plussia kartoittaessa todettiin, että helsinkiläiset liikkuvat vapaa-ajallaan enemmän kuin suomalaiset yleensä ja lähdes 80 % lapsista ja nuorista on mukana seuratoiminnassa jossain vaiheessa lapsuuttaan. Lisäksi liikuntatarjontaa on paljon ja kaupunkilaiset ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä palveluihin. Miinuksiksi huomioitiin, että arki- ja hyötyliikunta ovat vähentyneet radikaalisti, suuri osa suomalaisista istuu liikaa, liikunnan harrastaminen polarisoituu erityisesti sosioekonomisen aseman mukaan, reippaan ja rasittavan liikunnan määrä on marginaalisen pientä valveillaolosta sekä vain murto-osa kaupunkilaisista yltää liikuntasuosituksiin.

Liikuntaohjelmaan on nostettu kahdeksan tavoitetta, joihin pyritään eri toimenpiteillä. Liikkumista halutaan lisätä kaikissa ikävaiheissa. Ohjelman myötä on saavutettu myös jo tuloksia. Seuraavassa muutamia nostoja Paajasen esityksestä: Kaupunkilaisten tietoisuutta on lisätty markkinointiviestinnän keinoin ja avattu Helsinki Liikkuu -sivusto. Toimialojen kesken on syntynyt hankkeita edistämään liikkumista. Leikkipuistojen puolella Vauvasirkus-toiminta on laajennettu kaikkiin leikkipuistoyksiköihin ja liikkuminen on sisällytetty leikkipuistojen toimintasuunnitelmiin. Lisäksi liikkuminen halutaan nostaa lasten ja nuorten elämään muun muassa aloittamalla Helsingin kouluissa yhteinen harrastusaika ja kehittämällä yläkoululaisille suunnattua harrastuspassia. Lisäksi tarkoituksena on kunnostaa 10 koulunpihaa vuoden aikana ja edistää pyöräilyn infraa. Unelmien liikuntapäivänä kaupunki puolestaan järjesti 238 tapahtumaa.

Tukholmassa halutaan lisätä kaupunkilaisten liikettä

Tukholman kaupungin Urheilupoliittisesta ohjelmaa oli esittelemässä ohjelman johtaja Magnus Åkesson. Ohjelman perusajatuksena on, että suurempi osuus tukholmalaisista tulisi saada fyysisesti aktiivisemmiksi. Kaikki tukholmalaiset lapset ja nuoret ovat oikeutettuja terveelliseen elämään ja vapaa-aikaan tasa-arvoisesti.

Åkersson esitteli tutkimustietoa tukholmalaisten lasten ja nuorten liikkumisesta. Tukholman alueen nuorista pojista 60 % harrastaa liikuntaa, tytöistä vain 40 %. Sama tilanne on urheiluseurojen toimintaan osallistumisessa. Urheiluseuroihin kuulumineen laski jyrkästi lasten kasvaessa, 71 % alakouluikäisistä pojista kuului urheiluseuraan, mutta lukioikäisistä enää vain 32 %. Tukholmalaiset pojat ovat tyttöjä aktiivisempia omatoimisessa liikunnan harrastamisessa. Esimerkiksi 7–19-vuotiaista pojista 80 % harrasti omatoimisesti liikuntaa ulkona, tytöistä vain 20 %. Kyselytutkimuksen kautta oli selvitetty, miten nuorten sosioekonominen tausta vaikuttaa harrastamiseen. Sosioekonomiset tekijät vaikuttivat eniten tyttöjen harrastustoimintaan, poikien osalla vaikutus oli vähemmän harrastuksia vähentävä.

Lisäksi Åkersson kertoi Tukholman alueelle rakennetuista lähiliikuntapaikoista, joista Suomessakin voisi ottaa mallia. Aikaisemmin rakennettiin aidattuja lähiliikuntapaikkoja, joissa on lähinnä harrastettu erilaisia pallopelejä. Tutkimuksissa todettiin, että nämä liikuntapaikat eivät houkutelleet lapsia ja nuoria liikkumaan. Nykyisin lähiliikuntapaikat ovat aidattomia ja monipuolisempia. Liikuntapaikoissa on mahdollista harrastaa pallopelejä, parkouria, kiipeilyä, pöytätennistä ja eri urheilulajeja juoksuista heittolajeihin. Lisäksi Tukholmassa panostetaan liikkuviin lähiliikuntapaikkoihin, joita voidaan pystyttää eri paikkoihin tapahtumien yhteydessä. Tukholman kaupunki järjestää itse sekä urheiluseurojen ja muiden liikuntaa järjestävien tahojen kanssa ohjattuja matalan kynnyksen tapahtumia, joihin nuorilla on vapaa pääsy. Kaupunki tarjoaa tilat ja maksaa seurojen ohjaajille korvaukset.

Nurmijärvellä ja Espoossa kehitetään lasten ja nuorten iltapäivien harrastustoimintaa

Nurmijärven Liikkuva koulu -koordinaattori Ari Murole esitteli kunnan ja seurojen välisellä yhteistyöllä aikaansaatua Harrastusiltapäivää. Toiminnan pilottivuosi oli lukuvuosi 2018–2019, jonka aikana saavutettiin hyviä tuloksia. Kunnan 12 koulua lopettivat koulupäivän kerran viikossa viimeistään klo 14.00. Kolmannen sektorin toimijoille syntyi mahdollisuus järjestää matalankynnyksen harrastustoimintaa kerhomuotoisesti koulujen tiloissa heti koulupäivän jälkeen. Syyskaudella järjestettiin 21 eri kerhoa, joissa yhdeksän oli muita kuin liikuntakerhoja. Keväällä puolestaan järjestettiin 15 liikuntakerhoa ja 14 muuta kerhoa. Kerhokertoja oli syys- ja kevätkaudella 20 kertaa. Kerhot mahdollistavat iltapäivätoimintaa kunnan 921 oppilaalle, ja toimintaan ilmoittautui mukaan 750 lasta ja nuorta.
 
Nurmijärven Harrastusiltapäivä-malli jatkuu myös toimintavuotena 2019–2020. Tavoitteena on, että kaikki kunnan koulut ovat mukana, jotta edellytykset saada tasavertaisuusperiaate toteutumaan matalankynnyksen harrastuksena kaikille kunnan 1.–9. luokkalaisille.

Espoon Liikunta- ja nuorisopalvelujen johtaja Martti Merra esitteli Espoon liikkuu -hankkeen Harrastustakuu-ohjelman, jonka perusajatus on ”Jokaisella on oikeus olla mahdollisuus”. Espoo liikkuu -hanke koostuu seuraavista toiminnoista: maksuttomat harrasteliikuntaryhmät (Töpinät, Muuvi, WAU ja Jumppi), KULPS-liikuntapolku, Espoo liikkuu -päivät, UrheiluExpo ja Harrastusiltapäivä.

Espoossa on otettu käyttöön myös yläkoulujen keskiviikkotoiminta, jota esitteli liikuntakoordinaattori Jyrki Tuukkanen. Harrastustoiminnan tavoitteena on järjestää kaikille yläkoululaisille mahdollisuus osallistua harrastustoimintaa yhtenä iltapäivänä klo 14–17 välisenä aikana. Poikkihallinnollisessa yhteishankkeessa on nykyisin mukana kaupungin sivistystoimi sekä liikunta- ja nuorisopalvelut.

Ensimmäisenä toimintavuotena kohdattiin 800 yläkoululaista. Espoo on asettanut tavoitteeksi toiminnan kehittämisen, jonka myötä tavoitellaan mukaan 1 600–2 000 yläkouluikäistä. Lisäksi tarjontaa halutaan kasvattaa kulttuuripalveluiden osalta. Tahtotilana on, että kaupungin yläkoulut lopettavat opetuksen keskiviikkoisin klo 14.00 ja päivään tulisi kaikille yläkoululaisille vapaa arki-ilta. Toimintaa haluttaisiin laajentaa myös niin, että mukaan tulisi yksi aamuharjoitus halukkaille. Harrastustoiminta on tarkoitettu sekä seuroissa tavoitteellisesti harjoitteleville että matalankynnyksen harrastajille.

Seurafoorumi kuntien ja seurojen yhteistyömuotona

ESLUn seuratoiminnan kehittäjä Kari Ekman kertoi lyhyesti kuntien ja seurojen yhteistyömuodosta seurafoorumeista. Seurafoorumin ideana on olla paikallinen yhteisfoorumi kunnan, urheiluseurojen ja ESLUn välillä. Seurafoorumi on kohderyhmälle avoin ja maksuton tilaisuus, joka toimii yhdessä rakennettujen toimintatapojen ja pelisääntöjen mukaisesti vuosittaisina tapaamisina. Tilaisuuksien tavoitteena on paikallisen liikunta- ja urheilukulttuurin vahvistaminen, yhteistyön lisääminen ja -kehittäminen, tiedon jakaminen, vaikuttaminen ja osallistaminen.

LIPAS-tietokanta tarjoaa tietoa julkisista liikuntapaikoista

Projektipäällikkö Kirsi Vehkakoski Jyväskylän yliopistosta kertoi osallistujille maksuttomasta LIPAS-tietokannasta. Tietokanta on uudistunut ja sieltä löytyy avointa dataa eri liikuntapaikoista: julkiset liikuntapaikat, hoidetut ulkoilureitit ja virkistysalueet ominaisuus- ja sijaintitietoineen, ulkoilureittien ja virkistysalueiden varustustietoja, uima- ja jäähallien tekniset tiedot, energiankulutustiedot ja kävijämäärät. Sivujen päivitys on kuntien vastuulla.

AVIn ja Asianajotoimisto Legistumin kuulumiset kuntaseminaarissa

Etelä-Suomen aluehallintoviraston ylitarkasta Ilpo Piri kertoi, millaisia avustuksia vuonna 2019 on myönnetty Etelä-Suomen AVI:n toimesta. Saimme kuulla, että syksyllä on vielä haussa lisäavustus varahaiskasvatuksen liikunnan kehittämiseen ja seuratuki vähävaraisten perheiden lasten liikuntaan. ESLU tiedottaa asiasta, kun hakukriteerit on julkaistu.

Kuten ESLUn muissakin tilaisuuksissa, myös kuntaseminaarissa haluttiin tuoda esille seurojen hallintoa tukevia aiheita. Paikalle oli saapunut ESLUn yhteistyökumppani Asianajotoimisto Legistumin asianajaja Teppo Laine kertomaan juridisista sopimuksista seurojen ja kunnan näkökulmasta. Luento herätteli osallistujia, ja moniin kysymyksiin saatiin vastauksia sopimusten tekemisen vaativaan osaamiseen liittyen.

Seuraavan kerran Laineen voi tavata ESLUn Seura-Akatemiassa (21.1.2020), jossa käsitellään hyvän seuran hallintoa.