Valikko 10 / 2019

Urheiluseuroilla mahdollisuus nousta merkittäväksi henkilöstöliikunnan palveluntarjoajaksi

Henkilöstöliikunnan palveluja ostetaan suomalaisilla työpaikoilla yleisesti eri palveluntarjoajilta. Urheiluseuroilla olisi mahdollisuus lisätä omaa osuuttaan yksityisten palveluntarjoajien rinnalla. Samalla seurat saisivat tilaisuuden innostaa uusia harrastajia oman toimintansa pariin.

Henkilöstöliikunnan tukemisen suosio jatkuu vahvana suomalaisilla työpaikoilla. Olympiakomitean tilaaman henkilöstöliikunnan barometrin mukaan valtaosa työpaikoista (85%) tukee henkilöstönsä liikkumista joko rahallisesti tai järjestämällä palveluja. Suosituimmat tukemisen muodot ovat työmatkaliikunnan olosuhteiden tarjoaminen sekä liikuntasetelit tai vastaavat maksuvälineet. Liikuntaseteleitä käyttää 8/9 liikuntaa tukevista ja 3/4 kaikista työnantajista.

Hieman yli puolet (54%) tutkimukseen osallistuneista työnantajista kertoi hankkivansa henkilöstöään varten ulkopuolisia liikuntapalveluita. Yhdeksässä tapauksessa kymmenestä liikuntapalveluja on hankittu yksityisiltä palveluntarjoajilta. Joka kolmas on hankkinut niitä urheiluseuroilta tai liikuntajärjestöiltä, yksi viidestä muilta järjestöiltä tai yhdistyksiltä.

– Urheiluseurat ovat jo nyt merkittävässä roolissa palveluntarjoajana, mutta kasvupotentiaalia löytyy varmasti. Urheiluseuroissa on valtavasti osaamista, mutta kaikkia mahdollisuuksia ei ole välttämättä tunnistettu eikä hyödynnetty, toteaa Olympiakomitean erityisasiantuntija Matleena Livson.

Lajikokeilujen kautta seuratoiminnan pariin

Liikuntaa tukevilta työnantajilta kysyttiin myös henkilöstön fyysisesti aktiivista elämäntapaa tukevien toimenpiteiden painopistettä kahden seuraavan vuoden aikana. Enemmistössä (62 %) näistä työpaikoista aiotaan panostaa liikunnallisesti passiivisten tukemiseen, jotta nämä omaksuisivat fyysisesti nykyistä aktiivisemman elämäntavan.

– Työpaikoilla järjestettävät lajikokeilut ja -kurssit voisivat olla yksi tapa innostaa liikunnallisesti passiivisia löytämään itselleen uuden ja mielekkään liikkumisen muodon. Näen tässäkin valtavan suuren mahdollisuuden urheiluseuroille, joilla olisi lajikokeilujen toteuttamiseen sekä osaamista että tarvittavat välineet, sanoo Livson.

– Samaan aikaan seurojen tulisi saada harrastamisen aloittamisen kynnys matalaksi, jotta työpaikoilla lajeja kokeilevien olisi helppoa siirtyä seuratoiminnan pariin. Liikuntaseteleiden ja muiden maksuvälineiden vastaanottaminen on onneksi lisääntymässä urheiluseuroissa, joten työnantajan tarjoamaa tukea vapaa-ajan liikkumiseen voi hyödyntää myös lajiharrastuksen parissa, Livson toteaa.

Lue lisää:

Urheiluseurat työyhteisöjen liikuttajina (PDF)
Henkilöstöliikuntabarometri 2019 Tutkimusraportti (PDF)
Tulokset dioina (PDF)


Olympiakomitean Suomen Aktiivisin Työpaikka -kilpailulla halutaan aktivoida yrityksiä ja muita työpaikkoja sekä korostaa liikunnan merkitystä Suomen taloudelle ja kansanterveydelle. Kilpailuun osallistuvat työpaikat saavat Suomen Aktiivisin Työpaikka -kartoituksesta työkaluja henkilöstön aktivoimiseen ja liikuntaohjelman systemaattiseen kehittämiseen. Voittaja palkitaan Urheilugaalassa. Lisätiedot: Suomen Aktiivisin Työpaikka -sivustolta

Henkilöstöliikuntabarometri selvittää palkansaajien ja työnantajien arvioiden avulla henkilöstöliikunnan tilaa Suomessa. Tutkimukseen kerättiin touko-elokuussa 2019 kaksi aineistoa. Työnantajanäkökulmaa varten haastateltiin 150 henkilöä, jotka edustivat satunnaisesti valittuja suomalaisten yritysten toimitusjohtajia, henkilöstöjohtajia ja päätoimisia liikuntavastaavia. Palkansaajille kohdistettuja haastatteluja tehtiin 614. Edellinen barometri julkaistiin 2017. Tutkimuksen toimeksiantaja oli Suomen Olympiakomitea ry ja sen toteutti Kantar TNS Oy.

Lähde: Olympiakomitea