Nurmijärvellä tavoitteena lisätä kolmas harrastusiltapäivä lukujärjestyksiin

Toiminta sai alkunsa Liikkuva koulu -koordinaattorina toimineen Ari Murolen aloitteesta ja vahvasta panostuksesta toiminnan pilottivaiheessa. Lasten ja nuorten iltapäiviin suunnattu harrastustoiminta sai pilotoinnin myötä kunnassa hyvän sykkeen.

Nykyisin iltapäivätoiminnan järjestämisessä on mukana monipuolinen yhteistyöverkosto, joka koostuu paikallisista urheiluseuroista, opistoista, kuntosaliyrittäjistä, Rajamäen uimahallista sekä kunnan oman henkilökunnan työpanoksesta. Kerhot tarjoavat lapsille muun muassa liikuntaa, sirkusta, musiikkia ja eri kädentaitoja kokkailusta keramiikkakerhoon. Suurin osa kerhoista on suunnattu 3–6-luokkalaisille.

 – Kevääseen 2020 asti harrastusiltapäivätoiminnan koordinaatio oli Liikkuva koulu -koordinaattorin vastuulla. Nyt koordinaatiota hoitaa kaksi henkilöä oman toimen ohella liikuntapalveluissa ja koulutuspalveluiden hallinnossa. Toiminta on otettu sitovaksi tavoitteeksi kunnassa, joten toivon työhön löytyvän myös jatkossa riittävästi resursseja. Syksylle tavoitteena on lisätä lukujärjestyksiin kolmas kerhoiltapäivä, kertoo Nurmijärven Liikkuva koulu -koordinaattori ja liikuntasuunnittelija Mika Vänni.

Paikalliset seurat mukana iltapäivätoiminnan järjestämisessä

Yhteistyön mahdollisuuksia tarkastellaan vuosittain käytettävissä olevien resurssien mukaan. Henkilöstöresurssit ja iltapäivään sijoittuva toiminta rajaa useita yhteistyöstä kiinnostuneita seuroja pois. Nurmijärvellä toimivista seuroista vain muutamalla on päätoimisia tai osa-aikaisesti palkattuja työntekijöitä ja valmentajia, jotka voivat osallistua harrastusiltapäivätoiminnan toteuttamiseen.

– Yhteistyötä on tehty kahdeksan eri seuran kanssa, mutta tällä hetkellä toiminnassa on mukana neljä seuraa. Mukana olevien seurojen näkökulmasta iltapäivään sijoittuva kerhotoiminta on sopinut heidän tavoitteisiinsa sekä tarjonnut työmahdollisuuksia seurojen ohjaajille, kertoo Vänni ja kiittää seuroja erittäin hyvin sujuneesta yhteistyöstä. 

Vänni kokee, että seuroille kuntien harrastusiltapäivät voivat olla myös mahdollisuus saada lisätuloja henkilöstön palkkakulujen kattamiseen. Lisäksi toiminta rikastuttaa ohjaus- ja lajiosaamisella koululaisten kokemuksia monipuolisesta harrastamisesta ja liikkumisesta.

–  Lapsille ja nuorille positiiviset kokemukset eri lajeista, harrastamisesta ja onnistumisesta on iso merkitys. Samalla se tuo positiivisen haasteen toimintaa koordinoiville tahoille. Ajatuksena on, että seuroissa olevaa osaamista arvostetaan ja siitä halutaan maksaa sellaista korvausta, jolla on merkitystä seurojen toiminnalle ja ammattitaitoisten ohjaajien palkkaamiselle, pohtii Vänni.

Vallitseva koronatilanne on tuonut omat haasteensa myös koordinaatioon ja Vännin mukaan kehitettävää riittää. Päällimmäisenä toimenpiteenä on löytää toimivat kanavat vuoropuhelun mahdollistamiseksi.

– Aikaisemmin lähitapaamisina pidetyt yhteispalaverit olivat erittäin antoisia ja niissä eri toimijat pääsivät myös verkostoitumaan muiden toimijoiden kanssa, toteaa Vänni.

ESLU seurojen ja kuntien tukena iltapäivän harrastustoiminnan kehittämisessä

Iltapäivätoimintaa voivat järjestää urheiluseurat, yhdistykset, kunnat ja koulut. Lisää liikettä koulupäivään tuovat myös vertaisliikuttajatoiminta valvotussa ympäristössä. ESLU tukee harrastustoiminnan kehittämistä esimerkiksi koulutusten, verkostojen ja työpajojen avulla.

– Tuemme seuroja ja kuntia järjestämällä esimerkiksi Lasten Liike -ohjaajakoulutusta, jossa otetaan huomioon niin aloittelevat kuin jo kokemusta omaavat ohjaajat ja valmentajat. Olympiakomitean koordinoiman Lasten Liikkeen tavoitteen on lisätä lasten mahdollisuuksia osallistua laadukkaaseen liikunta- ja harrastustoimintaan. ESLUn ja muiden Liikunnan aluejärjestöjen pitämät koulutukset auttavat kyseisen tavoitteen toteutumista antamalla ohjaajille monipuolista tietoa ja työkaluja ohjaamisen tueksi. Hienoa olisi, jos kunta pysyisi tarjoamaan koulutukset alueensa toimijoille varmistaakseen laadukkaan osaamisen kaikille avoimen ja innostavan liikunnallisen harrastustoiminnan suunnitteluun ja toteutukseen, toteaa ESLUn nuorisopäällikkö Tarja Nieminen.

Lisäksi ESLU voi olla kuntien tukena muun muassa järjestämässä ja koordinoimassa seurafoorumeita, joissa tavoitteena on paikallisen liikunta- ja urheilukulttuurin vahvistaminen, yhteistyön lisääminen ja kehittäminen, tiedon jakaminen sekä toiminta- ja vaikuttamismahdollisuuksien kehittäminen.

Kuvituskuva: Pixabay