Valikko
ESLUn kuntaseminaarissa keskusteltiin perheliikuntaneuvonnasta ja varhaiskasvatuksesta
ESLUn seminaareissa ja verkostoissa asiantuntijat pääsevät jakamaan ajatuksia, oppimaan uutta ja kuulemaan toimivista malleista. Vuoden viimeisessä kuntatilaisuudessa puheenaiheena olivat perheliikuntaneuvonnan mahdollisuudet ja varhaiskasvatuksen liikuntatoimintakulttuurin kehittäminen.
Tilaisuuden avasi Etelä-Suomen aluehallintoviraston kulttuuriyksikön päällikkö Kristian Åbacka puheenvuorollaan Liikunnallisen elämäntavan kehittämisavustuksista ja niiden hakukriteereistä. Marrastakuun aikana kuntien oli mahdollista hakea Liikunnallisen elämäntavan kehittämisavustuksia, joilla tuetaan eri ikä- ja väestöryhmiin kohdistuvia terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan paikallisia kehittämishankkeita. ESLU sparraa ja tukee kuntia hankehakemusten työstöissä.
Perheliikuntaneuvonta – tulevaisuuden palvelut
Liikkuva aikuinen -ohjelman kehittämispäällikkö Sari Kivimäki avasi puheenvuorossaan perheliikuntaneuvontaa ja sitä, mistä on kyse ja miltä tulevaisuus näyttää. Kivimäen mukaan perheliikuntaneuvontaa voidaan ajatella monesta eri näkökulmasta, riippuen kunnan valinnoista.
Perheliikuntaneuvonta on suunnattu perheille, jotka haluavat lisätä liikuntaa omaan arkeensa. Tärkeää olisi löytää riskiryhmässä olevat perheet, lapset ja nuoret ennaltaehkäisevänä toimintana. Kriteerit ohjautumiseen ovat lapsen ylipaino, perheen vähäinen liikunta, motorinen kömpelyys, epäterveelliset ruokailutottumukset sekä oma motivaatio.
- Yhtenäistä perheliikunnan mallia ei vielä ole, vaan tulevaisuus näyttää, mihin toiminta muotoutuu ja mitkä ovat kuntien toimintatapoja. Tärkeää on huomata, että perheliikuntaneuvonnasta puhuttaessa huoltajan osallisuus on tärkeässä roolissa ja käynnit räätälöidään perhekohtaisesti. Tavoitteena on yhdessä liikkuminen ja terveelliset elämäntavat, toteaa Kivimäki.
Liikuntaneuvoja on tärkeässä roolissa, kun pohditaan perheen mahdollisia haasteita. Haasteina voi olla, ettei koko perhe sitoudu kokonaisuuteen tai perheen yhteisen ajan löytäminen, myös perheen voimavarat voivat olla vähissä.
- Perheliikuntaneuvonta koetaan hyväksi ja uudenlaiseksi keinoksi tavoittaa liikkumattomia perheitä sekä nimenomaan koko perhe, eikä vain yhtä perheenjäsentä. Tämä on myös keino lisätä ammattien välistä yhteistyötä ja osaamista, summaa Kivimäki.
Pienryhmäkeskusteluissa nousi esille myös vuorovaikutuksen merkitys sekä sisäisen viestinnän kulun merkitys. Saako lähetteen lähettänyt taho tiedon, miten neuvonta on sujunut ja millaisia onnistumisia on tullut matkan varrella? Liikuntaneuvonnan onnistumisista on hyvä kertoa niin, että myös terveyshuollon henkilöstö tietävät niistä.
Kivimäki kannustaa kuntia käyttämään yhteisiä mittareita myös kuntien omien mittareiden lisäksi. Näin saadaan koko maan kattavaa tietoa liikuntaneuvonnan tuloksista, jotka tuovat myös vaikuttavuutta tärkeälle työlle. Arvioinnista löytyy lisätietoa muun muassa Liikuntaneuvonnan valtakunnallisista suosituksista.
Liikunnallisen toimintakulttuurin kehittyminen kuntien varhaiskasvatuksessa
PIILO-tutkimuksen tulosten mukaan yli 90 prosenttia 4–6-vuotiaista lapsista liikkuu suositusten mukaisesti vähintään kolme tuntia päivässä. Reipasta ja rasittavaa liikkumista sen sijaan kaivattaisiin lisää pienten lasten arkeen.
Varhaiskasvatuksen parissa työskentelevien ryhmässä käsiteltiin lapsen fyysistä aktiivisuutta sekä sen edistämistä. Millaisilla uusilla tavoitta työtä voidaan tehdä ja kuinka toimintakulttuuria muutetaan liikunnallisemmaksi?
- Yksiköiden fyysistä aktiivisuutta tukevalla toimintakulttuurilla tarkoitetaan henkilöstön asenteita, toimintaa ja osaamista sekä yksikön olosuhteita, rakenteita, toimintatapoja ja johtamista. Liikunnallista toimintakulttuuria kehitetään yhdessä koko henkilöstön ja lasten kanssa, toteaa Liikkuva varhaiskasvatus -ohjelman johtava asiantuntija Nina Korhonen.
Liikkuvat aikuiset ovat tärkeässä roolissa lapsen päivittäisen liikkumisen edistäjinä.
- Hyvinvoivat aikuiset tartuttavat liikunnan iloa myös lapsiin. ESLU tarjoaa tukea ja palveluita tilaajien toiveiden mukaisesti tavoitteen saavuttamiseksi, kertoo ESLUn varhaiskasvatuksen asiantuntija Virpi Koivula.
Kuntaseminaarissa oli paikalla asiantuntijoita 10 eri kunnasta pohtimassa keinoja liikkeen lisäämiseen. Keskusteluja ja ajatustenvaihtoa pidettiin tärkeänä, joten ESLUn kuntien asiantuntijoille suunnattuja verkostotapaamisia järjestetään jälleen ensi vuoden puolella.
Lataa Liikuntaneuvonnan valtakunnalliset suositukset – toteutuminen, yhteistyö ja arviointi -materiaali (Liikkuva aikuinen -ohjelma).
Minttu Koivumäki
Markkinoinnin ja viestinnän suunnittelija