Valikko
Valtion liikuntaneuvoston tutkimus: Urheiluseurat ja lajiliitot ovat palautuneet koronapandemian aiheuttamista rajoituksista vaihtelevasti – taloushaasteiden ennakoidaan jatkuvan
Koronapandemialla oli suurimmat negatiiviset vaikutukset liikunta-alalla yrityksiin. Kuntien liikuntapalvelut ovat palautuneet pääosin koronaa edeltävälle tasolle, mutta kaikki asiakkaat eivät ole palanneet palveluihin. Urheiluseurojen toimintamahdollisuudet heikentyivät yli puolella seuroista, mutta taloudellinen tasapaino säilyi. Pitkään jatkunut seurojen talouden kasvu ja toiminnan ammattimaistumisen kehitys näyttävät pysähtyneen, selviää valtion liikuntaneuvoston tilaamasta Liikuntatoimialan tilannekuva -selvityksestä.
Suurten kaupunkien suurilla seuroilla eniten ongelmia
Liikunta- ja urheiluseurojen toimintamahdollisuudet heikentyivät yli puolella seuroista, mutta taloudellinen tasapaino säilyi. Toimintamahdollisuudet pysyivät ennallaan 40 %:lla ja paranivat 8 %:lla seuroista. Seurojen vuositulot vähenivät keskimäärin 5 % ja jäsenmäärä vähentyi 3 % koronavuosien aikana. Eniten ongelmia kohtasivat suurten kaupunkien vuosituloiltaan suuret seurat, kilpaurheiluun keskittyneet seurat ja sisäolosuhteissa toimintaansa pyörittävät seurat. Koronapandemia heikensi seurojen toimintamahdollisuuksia huomattavasti enemmän kuin energiakriisi ja yleinen kustannustason nousu.
Valtion liikuntaneuvoston tutkimuksen mukaan viime vuosien haasteiden myötä pitkään jatkunut seurojen talouden kasvu ja toiminnan ammattimaistumisen kehitys näyttävät pysähtyneen. Vuonna 2023 seurat arvioivat toimintamahdollisuuksien kehittyvän parempaan suuntaan, mutta erityisesti talousongelmien ennakoidaan jatkuvan.
– Seurojen selviytymistä koronapandemian vaikutuksista edisti seurojen hyvä johtaminen ja nopea reagointi tilanteeseen. Kriisistä selviytymistä auttoi merkittävästi korona-avustukset ja urheiluyhteisön yhteinen vaikuttamistyö ”Ei leikata liikunnasta”. Eduskunnan myöntämät tukipaketit olivat merkittäviä monille seuroille ja liikuntatoimijoille, korostaa Olympiakomitean seura- ja jäsentoimintayksikön johtaja Jaana Tulla.
– Seurojen vapaaehtoisten, työntekijöiden ja koko seuraväen joustavuuden ansiosta seurat selviytyivät toimintakykyisinä pääosin hyvin. Pitkään jatkunut seurojen talouden kasvu ja toiminnan ammattimaistuminen kuitenkin pysähtyivät. Nyt on aika pohtia tulevaa. Erityisesti on syytä panostaa vapaaehtoistyön mielekkyyteen ja jatkuvuuteen. Kaikkiaan yli 500 000 ihmistä tekee vapaaehtoistyötä urheiluseuroissa. Vapaaehtoiset ovat seuralle mittaamattoman arvokkaita. Ilman sitä seuratoiminta olisi kriisitilanteissakin paljon haavoittuvampaa, toteaa Olympiakomitean järjestöpäällikkö Rainer Anttila.
Lajiliittojen ja järjestöjen taloushaasteet kustannusten noustessa huolestuttavat
Koronapandemian aikana toimintamahdollisuudet heikentyivät kahdella kolmesta, pysyivät ennallaan noin neljänneksellä ja paranivat joka kymmenennellä järjestöllä. Lajiliittojen oma tulonhankinta väheni 8 % vuonna 2022, mutta vuositulos oli keskimäärin jopa parempi kuin vuonna 2019. Lajiliittojen urheilijalisenssien kokonaismäärä jopa hieman lisääntyi koronavuosien aikana, mutta kokonaismäärään vaikuttivat reilusti lisenssimääriään lisänneet jalkapallo ja golf. Muissa lajeissa lisenssien määrä väheni keskimäärin 9 %.
Lajiliitoista ja järjestöistä 43 % arvioi toimintamahdollisuuksien kehittyvän parempaan suuntaan vuonna 2023, mutta noin viidennes arvioi toimintamahdollisuuksiensa heikentyvän – erityisesti talousongelmien ennakoidaan jatkuvan.
– Lajiliittojen oma tulonhankinta väheni, mutta vuositulos oli kuitenkin keskimäärin jopa parempi kuin vuonna 2019. Tämän mahdollisti mm. valtion avustukset sekä mittavat säästöt toimintakuluista kansallisen ja kansainvälisen kilpailu- ja maajoukkuetoiminnan ollessa kiinni, toteaa Jaana Tulla.
– Taloushaasteiden ennakoidaan useissa seuroissa ja lajiliitoissa jatkuvan, joten on tärkeää tulevaisuuden elinvoimaisuuden kannalta, että yhteiskunnan tuki järjestöille saa jatkoa ja että toiminta- ja taloussuunnitelmat ovat realistisia. Muutoin ajaudumme sekä toiminnallisesti että taloudellisesti kriisiin, jatkaa Tulla.