Kansallinen toimintakykyohjelma tulevan hallitusohjelman kärkihankkeeksi – liikuntajärjestöt ehdottavat 200 miljoonan euron investointia (3/2023)

Liikuntajärjestöt vaativat tulevalta hallitukselta johtajuutta, tekoja ja investointeja, jotta tikittävä liikuntapommi saadaan purettua. Suomen Olympiakomitea, Finlands Svenska Idrott, Liikunnan Aluejärjestöt ja Suomen Työväen Urheiluliitto esittävät tulevan hallitusohjelman kärkihankkeeksi poikkihallinnollista toimintakykyohjelmaa, jolla puututaan liian vähäiseen liikkumiseen kaikkien ministeriöiden toimesta. Ohjelman toteuttamiseksi liikuntajärjestöt esittävät yhteensä 200 miljoonan euron vuosittaisia lisäinvestointeja.

Suomalaisten toimintakyky kaipaa toimia (3/2023)

Ilman toimintakykyistä kansaa Suomi on pulassa. Kansalaisten toimintakyvyn kannalta saamme ikäviä uutisia jokaisen ikäryhmän kohdalta.

Seuratoiminta on sijoitus suomalaisten hyvinvointiin ja yhteisöllisyyteen (3/2023)

Liikkumattomuus aiheuttaa vakavan haasteen sekä kansanterveydelle että kansantaloudelle. Kun kevään eduskuntavaalit lähestyvät, vaalikeskusteluissa on tärkeä nostaa esille, että tarvitsemme lisää liikettä. Harrastaminen ja liikunta ovat suomalaisille tärkeitä asioita - keskeisiä hyvinvoinnin rakennusosia, jotka tarjoavat meille hyvinvointia, iloa ja elämyksiä arkeen.

Liikunta osaksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä (9/2022)

ESLU lähetti alueensa aluevaltuutetuille Liikunta osaksi hyvinvoinnin ja terveyhden edistämiseksi -viestin.

Liikkuvat-ohjelmien rahoitus turvattava budjettiriihessä (8/2022)

Valtiovarainministeriön budjettiesityksen haasteena on, ettei siinä ole varattu lainkaan rahoitusta valtakunnallisten liikunnan edistämisohjelmien eli Liikkuvat-ohjelmien toimeenpanoon vuodelle 2023. Liikkuvat-ohjelmien toimeenpanon vuosittainen rahoitus on ollut viime vuosina (2016–2021) noin 3,8–7 miljoonaa euroa.  Olympiakomitea yhdessä Paralympiakomitean, TUL:n ja liikunnan aluejärjestöjen kanssa esittää, että Liikkuvat-ohjelmien toimeenpanoon tulisi budjettiriihessä varata 5 miljoonaa euroa ensi vuodelle. Lue tiedote.

Jokaiselle lapselle ilmainen mahdollisuus harrastaa koululla iltapäivisin (8/2022)

Liian moni lapsi joutuu olemaan pitkiä päiviä yksin kotona vanhempien ollessa töissä. Lapset liikkuvat liian vähän ja yhä useamman lapsen iltapäivä kuluu pelatessa tietokonepelejä. Tällä kehityksellä on kalliit ja pitkäkantoiset vaikutukset yhteiskunnassa. Liikunta- ja urheiluyhteisö haluaa asiaan muutoksen. Investoiminen ensi hallituskaudella 30 miljoonaa euroa Harrastamisen Suomen malliin lisäisi lasten päivittäistä liikuntaa, loisi pohjaa liikunnalliselle elämäntavalle ja siten alentaisi liikkumattomuuden mittavia yli kolmen miljardin kustannuksia yhteiskunnalle.

Liikunta- ja urheiluyhteisö on julkaissut ehdotuksia Harrastamisen Suomen mallin kehittämiseksi. Ehdotukset on laadittu yhteistyössä Suomen Olympiakomitean ja liikunnan aluejärjestöjen kanssa. Valmistelussa on ollut mukana mm. seuroja, kuntia, lajiliittoja ja muita liikuntajärjestöjä. Lue koko tiedote.

Kuntapäättäjille suunnattu liikunnan ja urheilun tietopaketti julkaistu (9/2021)

Tietopaketti on tarkoitettu kaikille kuntapäättäjille, erityisesti liikunnasta vastaavien lautakuntien jäsenille, avuksi ja innoitukseksi liikunnan ja urheilun edistämiseen. Pakettiin on koottu hyödyllistä tietoiskuja, joilla kuntatason liikunta- ja urheilukysymyksiin voi nopeasti perehtyä. Tietopaketin on koonnut Olympiakomitea yhteistyössä Liikkujan Polku -verkoston, liikunnan aluejärjestöjen ja Kuntaliiton kanssa.

Pohjatyö urheilumenestykselle tehdään kunnissa (Etelätuuli 6/2021)

Seurat ovat jokaisen kunnan kansalaistoiminnan selkäranka. Vaikka seurojen tuloista kunnallisen seuratuen osuus on suhteellisen pieni, ovat seurat monella tavalla riippuvaisia suoraan tai epäsuoraan kunnan resursseista. Menestyvän urheilijan taustalla ovat kotikunnan tarjoamat puitteet ja tuki. On syytä muistaa, että huippu-urheilu-urat lähtevät kasvuun paikallisista edellytyksistä.

Liikunnan merkitys muistettava kuntavaaleissa (Etelätuuli 3/2021)

Liikunnan merkitys kunnille on suurempi kuin monesti ymmärretäänkään. Liian vähäisestä liikunnasta aiheutuu varovaisenkin arvion mukaan noin 550 euron vuotuiset kustannukset asukasta kohti. Lasku on yli viisinkertainen verrattuna esimerkiksi kuntien liikuntatoimien nettokustannuksiin. Yhteiskunnallisten haasteiden ja rakennemuutosten myötä liikunnan merkitys voi entisestään kasvaa.

Kannanotto: Harrastusverkoston kannanotto Suomen harrastamisen mallin sekä siihen liittyvän kuntakoordinaation edistämiseksi (24.2.2021)

Me harrastamisen verkoston edustajat haluamme esittää ilomme siitä, että pääministeri Marinin hallitusohjelmassa on harrastamisen Suomen mallin käynnistäminen. Toiminta pilottikunnissa on koronatilanteesta huolimatta saatu käyntiin ja odotukset ovat korkealla. Harrastamisen verkosto on tukena lasten ja nuorten harrastusten löytämisessä ja tarjonnassa.

Harrastusmahdollisuuksiin panostettava joka kunnassa (Etelätuuli 2/2021)

Harrastaminen ja liikunta ovat kuntalaisille tärkeitä asioita, mutta myös keskeisiä hyvinvoinnin rakennusosia. Liikkumattomuus aiheuttaa vakavan haasteen väestön sekä kansanterveydelle että kuntataloudelle. Huolestuttavaa on, että vain 10–20 prosenttia alle kouluikäisistä, noin puolet alakoululaisista ja alle 20 prosenttia yläkoululaisista liikkuu riittävästi.

Kannanotto: Liikunta ja urheilu on pelastettava budjettiriihessä (1.9.2020)

Liikunnan ja urheilun rahoitus on ennennäkemättömässä vaarassa. Valtiovarainministeriön julkaiseman budjettiesityksen mukaan rahoitus laskisi 40 miljoonaa euroa eli noin neljänneksen koko valtion liikuntabudjetista. Tämä tarkoittaisi vaikeuksia kaikkien liikunnan osa-alueiden rahoituksessa kuntien liikuntatoimesta liikuntapaikkarakentamiseen ja liikuntajärjestöjen avustamiseen. Hallituksen on löydettävä syksyn budjettiriihessä keinot rahoituksen pelastamiseen.

Miten saadaan kaikille mieluinen harrastus – harrastamisen verkoston ratkaisuehdotuksia harrastustakuun ja Suomen mallin toteuttamiseen

Eri selvitysten mukaan 10-20 %:lla lapsista ja nuorista ei ole mielekästä harrastustai. Syitä on useitaii, eri ikäisillä lapsilla ja nuorilla erilaisia ja ratkaisujenkin pitää siksi olla kokonaisvaltaisia. Harrastamattomuutta pitäisi lähestyä ensisijaisesti lapsen ja nuoren näkökulmasta.

Kannanotto: Seuratoiminnassa on ratkaisun avaimet liikkumattomuuden haasteeseen

Seurojen, liikuntajärjestöjen, kuntien ja valtion yhteistyöllä on luotava suomalainen liikuntamalli, jossa seuratoiminta on keskeinen ratkaisu liikkumattomuuden haasteisiin. Seuroihin on luotava 5 000 uutta työpaikkaa liikunnallisen elämäntavan edistämiseen. Lisäksi on varmistettava liikuntapaikkojen helppo ja edullinen käytettävyys. Näin seurat voivat entistä järjestelmällisemmin ja uusilla tavoilla edistää liikunnallista elämäntapaa kaikilla tasoilla.

Liikuntapoliittinen selonteko

Suomen ensimmäinen Liikuntapoliittinen selonteko on julkaistu. Selonteossa linjataan 2020-luvun tärkeimmäksi liikuntapoliittiseksi tavoitteeksi kansalaisten fyysisen aktiivisuuden merkittävä lisääminen kaikissa ikä- ja väestöryhmissä. Liikunnan aluejärjestöjen näkökulmasta liikuntapoliittinen selonteko on pääosin onnistunut.