Minkälaiset vastuullisuuteen liittyvät asiat ovat seurojen mielestä tärkeitä? Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu ry, ESLU selvitti asiaa puntaroivan keskustelun kautta – ja yllättyi.
Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu ry, ESLU, arpoi jäsenseuroistaan viisi prosenttia eli 16 seuraa mukaan puntaroivaan keskusteluun. Seurojen tehtävänä oli arpoa keskustelijat niin, että mukaan saatiin täysi-ikäisiä rivijäseniä, harrastajien huoltajia, valmentajia, hallitusten jäseniä ja muutama päätoiminen työntekijäkin.
Paikan päälle keskustelemaan saatiin yhteensä 16 osallistujaa. Puntaroiva keskustelu järjestettiin Olympiastadionilla ESLUn toimistolla.
Puntaroiva keskustelu innostaa mukaan sellaisiakin henkilöitä, jotka eivät muuten osallistuisi.
Keskustelijat olivat tutustuneet etukäteen urheiluyhteisön vastuullisuusohjelmaan. Lisäksi ESLUn seuratoiminnan koordinaattori Henni Aro kertoi, miksi vastuullisuus on seuratoiminnassa tärkeää.
Kahteen ryhmään jaetut keskustelijat pääsivät hienosti konkretiaan kiinni. Siviksen keskustelun ohjaajat pitivät puheenaiheen raiteillaan ja varmistivat, että kaikki pääsivät ääneen.
– Keskusteluissa nousi esiin hienoja ajatuksia, kuten että harrastajien vanhemmille seuran vastuullisuus näkyy yksittäisen valmentajan kautta. Tämä on tärkeä havainto. Valmentajan omilla vuorovaikutustaidoilla ja vastuullisuustoimilla on iso merkitys, Henni Aro pohtii.
Loppulausunnossa odotti yllätys
Keskustelujen pohjalta molemmat ryhmät muotoilivat oman loppulausunnon, johon kirjattiin seuratoiminnan kannalta tärkeimmät vastuullisuuden osa-alueet.
Valtaosa niistä oli ennakoitavissa, mutta toisessa ryhmässä olennaisimpien joukkoon päätyivät konkreettiset toimintamallit epäasialliseen käytökseen puuttumiseen.
– Tämä yllätti minut täysin! Olemme työstäneet todella paljon toimintamalleja epäasialliseen käytökseen puuttumiseen. Siis todella paljon. On kaavioita ja käytännön ohjeita. Huomasimme, että vaikka ohjeet on tehty ja niistä on viestitty, ne eivät välttämättä näy rivijäsenelle tai harrastajien vanhemmille, Henni Aro sanoo.
Tulos oli herättävä ja saikin ESLUn pohtimaan, miten toimintamalleista kannattaisi viestiä.
Osallistujat kiittelivät ja tavoitteet täyttyivät
Kaiken kaikkiaan puntaroiva keskustelu osoittautui ESLUssa toimivaksi apuvälineeksi. Osallistujat kiittelivät hyvästä keskustelusta ja tärkeästä aiheesta.
– Olen todella tyytyväinen, että lähdimme tähän mukaan. Tavoitteet täyttyivät, saimme hyvää palautetta ja ihmiset olivat hyvällä fiiliksellä. Vakavasta aiheesta keskustelu sujui aika rennosti, koska osallistujat huomasivat, että kaikilla on tähän jotain annettavaa.
Erityisen hedelmällistä oli se, että keskustelijat tulivat eri taustoista.
Henni Aron mielestä erityisen hedelmällistä oli se, että keskustelijat tulivat eri taustoista. Koska paikalla oli niin valmentajia kuin rivijäseniä ja vanhempia sekä työntekijöitä, esiin nousi tärkeitä näkökulmia.
– Pohdimme, että puntaroiva keskustelu voisi olla todella hyvä esimerkiksi joka toinen vuosi jäsenkyselyn yhteydessä.
Sivis on kerännyt kokemusta puntaroivista keskusteluista
Opintokeskus Siviksen asiantuntijan Heidi Ristolaisen mukaan puntaroivassa keskustelussa on aito mahdollisuus pysähtyä erilaisten mielipiteiden äärelle.
– Keskustelun kautta voidaan saada esiin syvempi ymmärrys asiaan ja yhteinen mielipide. Menetelmää kannattaa käyttää sellaisissa kysymyksissä, joita ei ole vielä ratkaistu ja jotka ovat ajankohtaisia, Ristolainen sanoo.
Keskustelun kautta voidaan saada esiin syvempi ymmärrys asiaan ja yhteinen mielipide.
Keskustelijoiden kutsumisessa satunnaistaminen on tärkeä elementti, koska tyypillisesti vaikuttamiseen osallistuvat ne henkilöt, jotka ovat muutenkin aktiivisia.
– Puntaroiva keskustelu innostaa mukaan sellaisiakin henkilöitä, jotka eivät ehkä muuten osallistuisi.
Sivis on järjestänyt jo useampia pilottikeskusteluja ja havainnut, että puntaroiva keskustelu vaatii aikaa, jotta kaikkien ääni tulee kuulluksi. Etenkin silloin, kun keskustelijat ovat sitoutuneita, yhteisen kannanoton muodostaminen voi kestää.
Ristolainen kehottaa miettimään puntaroivan keskustelun ydinkysymyksen huolellisesti, koska se määrittelee, keitä tavoitellaan keskustelijoiksi.
– Oikea-aikaisuus on tärkeää, jotta yhteinen mielipide ehtii mukaan päätöksentekoon. Toki kaikki järjestöt voivat itse päättää, mikä rooli keskustelulla on päätöksenteossa. Se täytyy kertoa myös keskustelijoille.
Lisätietoa: ESLUn seuratoiminnan koordinaattori Henni Aro, puh. 040 450 1950
Teksti: Sivis, uutinen 2.1.2026