Ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa syntyy väistämättä ristiriitatilanteita, myös seuratoiminnassa. Yhä useammassa seurassa pohditaan keinoja rakentaa turvallista ja avointa toimintakulttuuria. Ennaltaehkäisevä toiminta ja seuroihin rakennetut puuttumisen toimintamallit tukevat turvallisen ilmapiirin toteuttamista. ESLUn jäsenseurassa, Espoon Jäätaitureissa ennaltaehkäisevä toiminta ja sovittelu on saatu luontaiseksi osaksi seuran toimintakulttuuria.
Seuran sovittelutoimintaa kehittäneen Hanni Nevaksen mukaan prosessi käynnistyi vuonna 2021 hänen ollessa työyhteisösovittelun koulutuksessa.
– Koulutuksen lopputyönä teimme opiskelijakollegoiden kanssa Olympiakomitealle urheiluyhteisöön sopivan sovittelun toimintamallin. Tämän myötä syntyi ajatus, että sovittelumalli pitäisi rakentaa myös ruohonjuuritasolle. Lähdin viemään asiaa eteenpäin Espoon Jäätaitureissa, jossa silloin toimin. Idea otettiin seurassa myönteisesti vastaan niin toiminnanjohtajan, hallituksen kuin valmentajien tiimoilta, kertoo Nevas.
Koulujen vertaissovittelusta seuran toimivaksi malliksi
Espoon Jäätaitureissa ensimmäinen askel oman toimintamallin rakentamiseen oli hyödyntää kouluissa käytettyä vertaissovittelu (verso) -toimintaa. Seurassa koulutettiin luistelijoita, valmentajia ja huoltajia verso-yhteyshenkilöiksi, ja tavoitteena oli tuoda lapsille ja nuorille tuttu toimintatapa urheilun pariin.
Mallin soveltaminen osoittautui kuitenkin raskaaksi seuraympäristössä toteutettavaksi. Kouluyhteisö on tiiviimpi ja pysyvämpi, kun seuraympäristössä toimijat vaihtuvat ja arki tapahtuu eri halleilla ja ryhmissä.
– Huomasimme, ettei sovittelumalli istu sellaisenaan meidän seuraamme. Seurassa ymmärrettiin kuitenkin sovittelutoiminnan merkitys ja tahtotilana oli lähteä yhdessä rakentamaan meille sopivampaa, kevyempää sovittelumallia, sanoo Nevas, joka toimii nykyään myös ammattisovittelijana.
Nevas vinkkaa, että sovittelutoimintaa aloittaessa, kehittäessä ja omaa mallia rakentaessa tärkeintä on ymmärtää, että sovittelutoiminta on osa normaalia seuratoimintaa. Kun mukana on paljon erilaisia ihmisiä niin silloin sattuu ja tapahtuu. Tästä syystä seuroilla on hyvä olla mietittynä omat toimintatavat.
Miten sovittelu etenee?
Espoon Jäätaitureissa on tehty työtä luottamuksellisen toimintaympäristön rakentamisen eteen, missä sovittelua voi ja uskaltaa toivoa kuka tahansa. Seuran puolelta ensimmäinen askel on arvioida, onko sovittelu oikea tapa edetä vai tarvitaanko tilanteeseen esimerkiksi juridista puuttumista tai muita toimijoita. Jos sovittelu katsotaan sopivaksi, osapuolilta pyydetään suostumus ja ensimmäinen tapaaminen pyritään järjestämään nopeasti.
– Sovittelun voi käynnistää seuran oma koulutettu sovittelija tai ulkopuolinen ammattilainen, jos tilanne vaatii erityistä puolueettomuutta. Prosessia ohjaavat luottamuksellisuus, tasapuolisuus ja läpinäkyvyys, jotka ovat periaatteita, joita seurassa pidetään ehdottomina, kertoo Nevas.
Ristiriitatilanteiden kirjo on laaja
Nevaksen mukaan sovittelua voi hyödyntää monenlaisissa tilanteissa: urheilijan ja valmentajan välisissä väärinymmärryksissä, luistelijoiden välisissä konflikteissa, vanhempien ja seuratoimijoiden välisissä jännitteissä sekä vapaaehtoisten erimielisyyksissä.
– Sovitteluun johtava tilanne voi olla esimerkiksi sellainen, jossa nuori kokee saavansa epätasapuolista palautetta tai tuntee jäävänsä ryhmässä ulkopuoliseksi. Sovittelutilanteessa voi selvitä, että valmentaja on halunnut auttaa urheilijaa kehittymään ja nuori on kokenut asian kritiikkinä. Näissä tilanteissa juuri keskustelu on tärkeää, sanoo Nevas.
Toisinaan ristiriidat syntyvät puhtaasti toimintatapojen ja työnjaon eroista. Joku voi tietämättään astua toisen varpaille tai tehdä päätöksiä, jotka toinen kokee oman roolinsa ohittamisena.
– Totuus ja tunne voivat olla eri asioita. Sovittelussa kumpikin osapuoli pääsee kertomaan luottamuksellisessa tilassa oman näkemyksensä ja tulemaan kuulluksi, Nevas täsmentää.
Ennaltaehkäisy on kaiken perusta
EsJt:ssä panostetaan paljon ennaltaehkäisevään työhön. Nykyisin EsJt:n vastuuvalmentajat, valmennustiimi ja seuran johto tuntevat ennaltaehkäisevän työn ja sovittelun periaatteet ja osaavat pyytää apua heti, kun tilanne alkaa niin sanotusti kuplia. Ennaltaehkäisy ja sovittelu nähdään luonnollisena osana seuran toimintaa.
Nevaksen mukaan valmentajille voidaan tarvittaessa järjestää tukea ryhmädynamiikan rakentamiseen. Joukkueille voidaan pitää vuorovaikutustyöpajoja, joiden avulla on kehitetty kykyä käsitellä haastavia tilanteita tai keskusteltu tapauksista yhdessä. Myös vanhemmille on tarjottu keskustelutilaisuuksia ja tukea haastavien tilanteiden kohtaamiseen.
– Lapset ja nuoret ovat usein yllättävän taitavia kuvaamaan tilanteita ja pohtimaan, miten asia voidaan ratkaista. Aikuisten ristiriitatilanteet kärjistyvät useammin ja voivat muuttua monisyisiksi, kun tunteet ja aiemmat kokemukset kasaantuvat, Nevas kuvailee.
Ennaltaehkäisy voi tarkoittaa myös rakenteellisia ratkaisuja, jotka syntyvät keskustelujen perusteella.
Neuvona muille seuratoimijoille: Aloittakaa kevyesti ja rakentakaa pitkäjänteisesti turvallista toimintakulttuuria
Espoon Jäätaitureiden toiminnanjohtaja Henriikka Manninen kannustaa seuroja perehtymään sovitteluun ja aloittamaan pienin askelin. Onnistunut sovittelukulttuuri perustuu luottamukseen ja siihen, että seurassa tunnetaan sovittelun perusperiaatteet ja osataan ohjata tilanteet oikeaan paikkaan.
Alkuun kannattaa tutustua siihen, mitä sovittelu on. Tukea voi kysyä Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu, ESLUlta tai omalta lajilitolta sekä sparrailla muiden seuratoimijoiden kanssa. On tärkeää tarttua tilanteisiin ennen niiden eskaloitumista ja varmistaa, että sovittelija toimii puolueettomasti ja siirtää prosessin eteenpäin, jos on itse esteellinen.
– Sovittelu ei tee asioita autuaaksi eikä yksin ratkaise kaikkea, mutta sille on ehdottomasti paikkansa. Tärkeintä on, että periaatteista pidetään kiinni, kulttuuria rakennetaan pitkäjänteisesti sekä sitoutetaan asiaan niin hallitus kuin henkilökunta. Ilman tekoja mitään ei tapahdu ja pelkät lomakkeet eivät ole vielä sovittelutoimintaa. Intoa täytyy löytyä, Manninen lisää.
Sekä Manninen että Nevas ovat ilahtuneet siitä, että seurassa on tapahtunut selvä muutos ajattelutavassa: sovitteluun ei jouduta vaan sinne päästään.
Lisätietoja:
Espoon Jäätaitureiden sovittelumallista, toiminnanjohtaja Henriikka Manninen
Lisätietoja ja tukea ESLUn sovittelutoiminnasta, seuratoiminnan kehittäjä Sari Kuosmanen, puh. 044 746 2550
Teksti: Minttu Koivumäki