Ihmislähtöinen valmennus

Miten päädyit itse ihmislähtöisen valmennuksen pariin?

Olin itse nuorena urheilijana hyvin puhelias ja utelias ja koin harrastuksessani, että nämä luonteenpiirteeni nähtiin välillä häiritsevinä ja jopa sellaisina ominaisuuksina, joista olisi syytä oppia pois. Koin vastaavaa myös myöhemmin ammattitanssijan koulutuksessa ja siksi jouduin varhaisaikuisuudessani ”etsimään itseäni” ehkä enemmän kuin olisi ollut tarpeen. Tästä syystä aloittaessani omaa valmennusuraani halusin korostaa valmennettavilleni, että jokainen ihminen on arvokas sellaisena kuin on ja eri persoonallisuuden piirteet voi valjastaa valmennuksen hyödyksi, ei esteeksi.

Mikä sai sinut vakuuttumaan sen merkityksestä valmennuksessa ja seuratyössä? 

Oman urheilija- ja tanssikokemuksen kautta tiesin, kuinka tärkeää on tulla kohdatuksi ihmisenä, mutta huomasin myös erittäin nopeasti, kuinka se valmennettavissani lisäsi turvallisuuden tunnetta ja keskinäistä luottamusta. Kun asioista on helppo puhua ja urheilijoilla on turvallista valmentajan kanssa, kehitystä tapahtuu paljon nopeammin, kun uskalletaan yrittää täysillä. 

Turvallinen ilmapiiri myös pitää harrastajat pidempään urheilun ja tietyn ryhmän parissa, mikä hyödyttää seuraakin. Urheilijoita arvostamalla ja osallistamalla opin myös itse paljon siitä, mitkä ovat kullekin ryhmälle ja ikäluokalle tärkeitä ja mielekkäitä asioita.

Kun puhutaan ihmislähtöisestä valmennuksesta, mitä sillä oikeastaan tarkoitetaan? 

Monesti mieleen tulee ensimmäisenä, että ihmislähtöisyys on sitä, että on kiinnostunut urheilijoista myös ihmisinä. Tämä onkin ihmislähtöisyyden lähtökohta, mutta usein tuntuu, että arvostuksen ja kiinnostuksen konkreettinen osoittaminen jää kuitenkin puolitiehen. Valmennuksessa pääpaino on useasti teknisissä taidoissa, jolloin esimerkiksi ihmisenä kasvattaminen ja mielipiteiden kuuntelu voi jäädä helposti varjoon. Ihmislähtöinen valmentaja on myös joustava: jos treeneihin saapuu uupunut joukko ihmisiä, on syytä tarttua asiaan ja muuttaa suunnitelmaa sen sijaan, että orjallisesti noudattaisi ennalta määrättyjä speksejä.

Mitä hyötyä ihmislähtöisestä lähestymistavasta on valmentajalle, urheilijalle ja seuralle? 

Urheilijoille ihmislähtöisyys luo turvaa. Se kertoo, että on hyväksytty sellaisena kuin on ja saa oppia ilmapiirissä, jossa virheitä saa tehdä ja niistä opitaan yhdessä. Tällaisessa ilmapiirissä ryhmäytyminen käy helpommin, urheilijat kasvavat toisia ihmisiä kunnioittavaksi ja sitoutuminen on omaehtoisempaa.

Valmentajille ihmislähtöisyys voi välillä vaatia vaivaa (esim. kysymyksillä oivalluttaen), mutta kun siihen oppii, moni asia alkaa rullata kuin itsestään. Kun urheilijat oppivat omaa vastuunkantoa ja pääsevät vaikuttamaan harrastukseensa, se helpottaa myös valmentajan työtä. Ihmislähtöisyyden avulla valmentaja oppii myös tuntemaan urheilijansa paremmin, joka hyödyttää kaikkia osapuolia monin eri tavoin.

Seuralle ihmislähtöisyys ei ole ainoastaan vastuullisuuden merkki vaan myös apukeino vastata asiakkaidensa toiveisiin. Tyytyväisyys urheilijoiden, valmentajien ja usein vanhempienkin kesken lisääntyy, mikä johtaa yleensä hyvään ilmapiiriin koko seurassa ja siten myös siihen, että toimintaan sitoudutaan paremmin.

Minkä takia juuri nyt on tärkeää panostaa ihmislähtöiseen valmennukseen? 

Lasten ja nuorten vuorovaikutustaidot ovat muun muassa somen kautta heikentyneet ja yhteiskunnassa on vallalla yksilökeskeisyyteen painottuva aikakausi, joka tuo omat haasteensa myös urheiluun.

Ihmislähtöisyyden kautta on kuitenkin mahdollista opettaa lapsille ja nuorille elämässä tärkeitä kommunikaatio- ja ryhmätyötaitoja sekä muiden ihmisten tunteiden ja tarpeiden huomioimista.

Seuratasolla ihmislähtöisyys voisi olla myös monessa tapauksessa isompi voimavara, jolla vastata asiakkaiden tarpeisiin paremmin. Ihmiset nimittäin aina palaavat sinne, missä tunnetasolla on mukavaa ja turvallista.

Mikä on sinulle palkitsevinta, kun näet valmentajien ja seurojen hyödyntävän tätä lähestymistapaa? 

Palkitsevinta on huomata urheilijoiden ja valmentajien ilo ja motivaatio. Ihmislähtöisyydessä toki haasteistakin tulee, niin kuin kaikissa valmennustyyleissä, mutta parasta on mielestäni nähdä, kuinka vaikeista hetkistä myös selvitään ja olen aina iloinen, kun huomaan urheilijoiden, valmentajien tai seuratyöntekijöiden oppineen jotain tärkeää itsestään tai toisistaan. Kukaan ei ole koskaan valmis ja kun se sallitaan meille kaikille, syntyy ilmapiiri, jossa yhdessä kehitytään ja oikeasti halutaan yltää asetettuihin tavoitteisiin ilman pakotusta tai pusertamista.

Mitä neuvoja antaisit valmentajalle, joka haluaisi kokeilla ihmislähtöistä tapaa, mutta ei vielä tiedä mistä aloittaa? 

Maltti on valttia ja tuloksia ei synny yhdessä yössä. Jos valmennettavat ovat tottuneet autoritääriseen lähestymistapaan, ihmislähtöisyyteen vaihtaminen voi tuntua oudolta. Urheilijoiden osallistaminen kuitenkin pitkällä aikajuoksulla sytyttää sisäistä motivaatiota ja auttaa sitoutumaan yhteisiin tavoitteisiin. Eri ikä- ja taitotasolla on myös tärkeä huomata mikä on sopiva määrä vastuuta kannettavaksi ja mikä on urheilijan ja valmentajan roolin ero. Helpoin vinkki on aloittaa treenin alkuun (ja loppuun) kuulumisten ja fiilisten kyselemisellä. Tämä jo osoittaa, että valmentaja on kiinnostunut urheilijoista myös ihmisinä.

Millaisia konkreettisia työkaluja tai menetelmiä osallistuja saa ESLUn työpajasta mukaansa?

Käymme läpi suunnittelun, käytännön tason ja mikä tärkeintä, arvojen ja asenteen kautta ihmislähtöisyyttä. Arvot ohjaavat toimintaamme, joten niihin on tärkeä perehtyä, mutta myös käytännön tekoja ja ideoita on hyvä jakaa ja vaihtaa keskenään. Työpajassa on tarkoitus myös pitää avoin keskustelukulttuuri ja pohtia yhdessä ratkaisuja arjen eri tilanteisiin, tietysti ihmislähtöisessä hengessä.

Lähde mukaan ESLUn Ihmislähtöinen valmennus -työpajaan Olympiastadionille ma 29.9.2025 klo 17.30–19.30. Koulutuksen hinta on ESLUn jäsenseurojen osallistujille 50 euroa ja muille 60 euroa. Ilmoittaudu mukaan 15.9.2025 mennessä tapahtumakalenteristamme.

Kuva: Essi Hannuksela