Lasten ja nuorten liikkuminen on vähentynyt tasaisesti läpi vuosien ja näin myös valmiudet lajinomaiseen harrastustoimintaan ovat murroksessa. Jyväskylän yliopiston professorin Sami Kokon mukaan myös urheiluseurojen toimintakenttä on näin ollen muuttunut.
Vuoden 2024 LIITU-aineiston (Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa) mukaan toisen asteen opiskelijat kerryttävät askeleita vähemmän kuin 65-vuotiaat. Sami Kokko, Jyväskylän yliopiston professori, kuvaa kehityskulkua huolettavaksi.
– Liikunnan harrastamiseen on käytetty paljon panoksia niin valtion kuin kuntien tasolta. Mielestäni olisi olennaista pohtia sitä, mikä potentiaali meillä on lisätä liikunnan määrää. Näin hahmottaisimme mahdollisia toimenpiteitä paremmin.
Kokon mukaan katse on hyvä kiinnittää lasten ja nuorten liikkumistottumuksiin. Ikäryhmistä kolmasosa liikkuu yli suositusten. Myös keskitasolla liikkuvien määrä on hyvällä tolalla. Huolestuttavin on nuorten ryhmä, jonka liikkuminen putoaa merkittävästi.
– On hyvä ymmärtää, että lapset ja nuoret liikkuvat eri tavalla. Tarvitaan siis erilaisia toimenpiteitä liikkumisen edistämiseksi. Ei ole yhtä sapluunaa, joka istuisi kaikkien arkeen, Kokko kiteyttää.
Seuratoimintaan osallistuvat lapset ja nuoret liikkuvat isossa kuvassa enemmän
Lasten ja nuorten liikkumiseen liittyvät muutokset heijastuvat luonnollisesti myös seuratoimintaan. Seuratoiminta tavoittaa suuren määrän lapsia ja nuoria, vaikka koronavuosien jälkimainingit ehtivätkin kylvää kauhukuvia seuratoiminnan tulevaisuudesta.
Kokon mukaan positiivinen havainto on, että seuratoimintaan osallistuvat lapset ja nuoret liikkuvat kokonaisuudessaan enemmän.
– Huomionarvoista kuitenkin on, että kolmasosa seuratoimintaan osallistuvista ei liiku riittävästi. Erilaisilla liikemittareilla toteutettujen tutkimusten mukaan rasittavaa liikettä tulee yhden harjoituksen aikana noin 20–30 minuuttia. Tästä näkökulmasta tunnin treeni ei ole liikkumisen näkökulmasta riittävä määrä. Iso osa tekemisestä on siis kevyttä tai paikallaanoloa, Kokko kuvaa.
Seura-arjen osalta merkittävä huomio on, että toimintaan tullaan mukaan varhain ja myös lopettaminen tapahtuu entistä aikaisemmin.
– On myös havaittu, että seuratoimintaan osallistuvien motoriset taidot ovat heikenneet. Samalla rasitusvammoja raportoidaan yhä varhaisemmassa vaiheessa. Kun perustaidoissa havaitaan tällaisia vajeita, korostuu valmentajien ja ohjaajien osaaminen. He ovat tärkeitä roolimalleja ja heidän sanomisillaan on merkitystä.
Keinoja lisätä liikuntaa on löydettävä seuran harjoitusten ulkopuolelta
Seuratoiminnan tulevaisuuden osalta Kokko kiinnittää katseen seuratoiminnan joustavuuteen. Voiko myöhemmällä iällä aloittava tulla mukaan toimintaan aiemmin aloittaneiden joukkoon?
– Meidän pitää myös yhä vahvemmin ymmärtää, että lasten ja nuorten mittapuulla harjoitusmäärät alkavat olla tapissa. Keinoja lisätä liikuntaa on löydettävä muualta. Onko treeneihin mahdollista tulla liikkuen – edes osan matkasta?
– On myös tärkeää, että kuulemme lapsia ja nuoria. Millaista toimintaa he haluavat? Millainen tekeminen heitä innostaa ja motivoi? Tähän meidän tulee koko seurayhteisön voimin kiinnittää entistä enemmän huomiota, Kokko summaa.
Tähtiseurapäivä 2025 järjestettiin lauantaina 4.10. Helsingissä. Päivään osallistui 340 urheiluseuratoimijaa ympäri Suomen. Päivä on seurojen kohtaamispaikka, josta toimijat voivat hakea inspiraatiota, tukea ja sparria omaan arkeensa. Sami Kokko oli yksi Tähtiseurapäivän esiintyjistä. Hänen puheenvuoronsa teemana oli, millä tavoin lasten ja nuorten vähäinen liikkuminen haastaa urheiluseuroja.
Teksti: Olympiakomitea, uutinen 29.10.2025