Lähes kaikki suomalaiset lapsiperheet liikkuvat yhdessä, mutta yhä useampi perhe kokee, että taloudelliset syyt haastavat yhteistä liikkumista. Joka neljäs vastaaja mainitsi taloudelliset syyt Suomen Ladun ja Liikkuvan perheen tilaamassa Perheliikuntabarometri 2025 -kyselytutkimuksessa.
Suomalaisten perheliikunta on vahvassa suosiossa: vain kuusi prosenttia perheistä ei liiku yhdessä lainkaan. Omatoiminen perheliikunta, kuten kävely, pyöräily ja koti- ja pihatyöt, ovat edelleen yleisimpiä yhteisen liikkumisen tapoja.
Ohjattua perheliikuntaa harrastaa 43 prosenttia perheistä, jota järjestää yleisimmin urheiluseura, mutta myös kaupunkien, kuntien ja yhdistysten rooli ohjatun perheliikunnan tarjoajana on merkittävä. Suosituimpia lajeja ovat uinti, jalkapallo, kävely, voimistelu ja ryhmäliikunta.
Ohjattua perheliikuntaa harrastetaan selvästi epäsäännöllisemmin. Tämä voi johtua siitä, että osa ohjatun perheliikunnan muodoista kuten perheliikuntatapahtumat, avoimet perheliikuntavuorot ja perheliikuntapäivät ovat suosittuja, mutta niitä järjestetään usein harvemmin.
Vuonna 2021 perheliikuntaan vaikutti yhä koronapandemia, jonka voidaan olettaa rajoittaneen erityisesti osallistumista ohjattuun perheliikuntaan. Ohjattua perheliikuntaa harrastaa nyt lähes kaksinkertainen määrä vuoteen 2021 verrattuna. Myös omatoiminen perheliikunta on lisääntynyt.
Perheliikunnan merkitys kasvaa, mutta myös haasteet ovat moninaistuneet
Perheliikunnan koetaan tuottavan aiempaa enemmän hyötyjä. 91 prosenttia vastaajista pitää tärkeimpänä mahdollisuutta viettää yhteistä aikaa, ja monet nostavat esiin myös sekä lapsen että oman liikunnan määrän lisääntyneen sekä liikunnallisen elämäntavan vahvistuneen perheliikunnan myötä.
“On hienoa huomata, että yhä useampi ymmärtää, kuinka tulevaisuuden elintavat ja liikuntatottumukset muotoutuvat perheissä jo varhaisessa vaiheessa. Pienilläkin arjen valinnoilla voi olla merkittävä vaikutus siihen, millaisia valintoja lapsi tekee myöhemmin elämässään. Lisäksi yksi perheliikunnan keskeisistä hyödyistä on perheen sisäisen vuorovaikutuksen vahvistuminen”, toteaa Suomen Ladun ja Liikkuvan perheen erityisasiantuntija Johanna Pekkanen.
Haasteet ovat kuitenkin moninaistuneet. Perheliikunnan suurimmaksi haasteeksi koetaan edelleen huoltajien työt. Myös huoltajien omien voimavarojen rajallisuus korostuu aiempaa enemmän. Taloudelliset syyt nousivat aiempaa voimakkaammin esiin joka neljännessä perheessä.
Erityisesti kouluikäisten lasten perheissä haasteeksi koetaan myös lasten haluttomuus liikkua yhdessä huoltajien ja muiden perheenjäsenten kanssa.
Lataa kooste tutkimuksesta Liikkuva perhe -sivustolta.
Tutkimuksen taustaa
Perheliikuntabarometri on kyselytutkimus, joka kartoittaa suomalaisten perheiden liikuntatottumuksia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä. Tutkimus toteutettiin internet-paneelissa 6.–13.10.2025. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat suomalaiset perheet valtakunnallisesti. Kyselyyn vastasi 1220 henkilöä. Kysely oli suomenkielinen.
Perheliikuntabarometrit ovat toteutettu yhteistyössä Suomen Ladun ja Taloustutkimuksen kanssa Liikkuva perhe -toiminnan tarpeisiin.
Teksti: Liikkuva perhe -uutinen 11.11.2025
Kuva: Pexels