Yhteistyössä on voimaa – Wondon valmennuspäällikkö Siltanen kannustaa seuroja rohkeaan kehittämiseen

– Harrastus ja kilpaurani aikana Helsingin taekwondoseuran pääopettaja Henri Nordenswan toimi myös oman seurani Taekwondo Lahti ry:n pääopettajana. Opiskelin tuolloin liikunta-alaa Haaga-Helian ammattikorkeakoulussa, ja hän kysyi kiinnostustani lajin parissa työskentelystä. Ilmaisin halukkuuteni ja Henkka lähti luomaan kuviota, joka toteutui lopulta seurayhteistyönä opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämällä tuella, muistelee Simo Siltanen (ensimmäisessä kuvassa). 

Yhteistyön alkutaipaleella Siltanen työskenteli selkeästi kahdelle eri seuralle. Työnkuva on muuttunut Siltasen kokemuksen kartuttua ja rooli seurassa on muuttunut huomattavasti vuosien varrella.

– Aluksi työni oli pitkälti harjoitusten ohjaamista kuutena iltana viikossa. Ohjasin kaikenikäisiä harrastajia ja kilpailijoita ja kiersin lisäksi kouluilla pitämässä taekwondon demotunteja. Pikkuhiljaa roolini on muuttunut toiminnan suunnitteluun, ohjaajien kehittämiseen ja kilpavalmennukseen painottuvaksi, kertoo nykyään valmennuspäällikkönä toimiva Siltanen.

Haasteista kehitykseen

Siltanen on roolissaan nähnyt, kuinka seurayhteisö on kasvanut ja kehittynyt kuluneiden vuosien aikana. Alussa Siltanen oli selkeästi kahden eri seuran jakama ainoa työntekijä.

– Työsuhteeni alussa sovittiin, että työpanoksestani 60 prosenttia ohjautuu Helsingin taekwondoseuralle ja 40 prosenttia Espoo Hwarang Teamille. Käytännössä harjoitusten ohjausmääräni jaettiin samaisella suhteella. Hallinnollisen työn ja viestinnän muutamia viikkotunteja oli vaikeampi erotella toisistaan. Työtäni johdettiin tuolloin seurojen nimittämän yhteisen ohjausryhmän kautta, kertoo Siltanen

Seuroissa huomattiin, että monissa asioissa yhtenäistämisellä voitiin tehostaa toimintoja, etenkin koska niitä oli tekemässä yhteinen työntekijä. Pikkuhiljaa toimintoja yhdistettiin ja lopulta muodostettiin Wondo-niminen seurayhteisö. Käytännön syistä taustalla on kuitenkin kaksi eri yhdistystä (Wondo Espoo ja Wondo Helsinki). Vaikka taustalla on kaksi yhdistystä, seuroissa ajatellaan olevamme yhtä seuraa.

Kahden seuran yhteistyö on vaatinut myös sopeutumista. Eri järjestelmien, toimintatapojen ja harjoituspaikkojen välillä sukkulointi lisäsi työn kuormittavuutta erityisesti alkuvuosina.

– Nykyään meillä on nyt yhteinen jäsenrekisteri, viestintäkanavat ja kilparyhmät. Tämä ei olisi ollut mahdollista ilman tiivistä yhteistyötä ja jaettua visiota. Kollegani Mari Aallon kanssa kehitämme Wondon toimintaa yhtenä kokonaisuutena. Työnjaollisesti ja viestinnällisesti on edelleen helpompi ajoittain jakaa vastuut ajatuksella, että "hoida sinä tässä asiassa Espoon puoli ja minä hoidan Helsingin", sanoo Siltanen.

Roolituksen selkeys avainasemassa

Vapaaehtoistoiminnalla on suomalaisessa urheilukentässä pitkän perinteet. Seuroissa vaikuttaa kuitenkin tapahtuvan tällä hetkellä kovasti ammattimaistumista, seurojen palkatessa työntekijöitä erilaisiin rooleihin.

– Ainakaan taekwondossa toiminta ei kuitenkaan pyöri pelkästään ammattilaisten varassa, vaan vapaaehtoistoimijat vastaavat isosta osasta toimintaa. Meillä esimerkiksi seuran johto toimii täysin vapaaehtoispohjalta, vaikka monia asioita tehdään ammattimaisesti. Harjoituksia ohjaavat täyspäiväiset työntekijät, tuntityöntekijät sekä vapaaehtoiset ohjaajat. Näkisin, että tällainen toimintaympäristö luo tiettyjä haasteita, joihin seurojen olisi kyettävä vastaamaan, Siltanen toteaa.

– Nykyisin kehityskohdat liittyvät roolituksiin. Kun seurassa toimii sekä ammattilaisia että vapaaehtoisia, on tärkeää, että jokaisen rooli on selkeä. Jos tätä ei ole määritelty tai viestitty kunnolla, saattaa syntyä epäselvyyksiä ja jopa ristiriitoja, Siltanen huomauttaa.

Hän näkee, että selkeä työnkuva auttaa paitsi ammattilaista myös koko yhteisöä ymmärtämään, mitä kukin tekee ja miksi.

Vinkkinä seuroille: suunnitelkaa rohkeasti ja ajoissa

Siltanen kannustaa myös muita seuroja harkitsemaan yhteistyömalleja ja työntekijän palkkaamista.

– Meidän mallimme on toiminut hienosti. Yhteistyö on mahdollistanut toiminnan kasvun ja laadun parantamisen sekä luonut pysyviä työpaikkoja. Pienistä mainitsemistani roolituksen haasteista huolimatta seurassa ammattimaistuminen ja vapaaehtoistoiminta on saatu kulkemaan hienosti rinnakkain. Olen saanut tehdä tätä työtä jo 12 vuotta turvallisin mielin.

Hänen mukaansa kolme asiaa korostuvat onnistuneessa mallissa: hyvä suunnittelu, sopivan henkilön löytyminen ja toimiva johtaminen.

– Tärkeintä on tunnistaa ensin tarve ja tavoite, mitä esimerkiksi henkilön palkkaamisella halutaan saavuttaa. Esimerkiksi meidän tapauksessamme alkuun oli selvää, että jäsenmääriä on kasvatettava merkittävästi, jotta työsuhdetta voidaan jatkaa myönnetyn tuen päättymisen jälkeen. Sitten pitää löytää oikea henkilö tehtävään, ja siinä auttaa se, että keskusteluja käydään ajoissa. Lopuksi on tärkeää, että työnjako ja odotukset ovat selkeät. Erityisesti kahden seuran yhteistyössä täytyy ammattilaiselle etenkin alkuun olla selvä, miten tunnit jakautuvat seurojen väliltä ja mitä häneltä odotetaan, Siltanen täsmentää. 

Siltasen tarina osoittaa, että määrätietoinen yhteistyö ja avoin kehittäminen voivat viedä seuroja pitkälle. Se on viesti, jonka moni seuratoimija voi ottaa mukaansa – yhdessä onnistutaan paremmin.

Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu ry, ESLU haluaa nostaa esille alueensa seuratoimijoita. Kenet sinä haluaisit nostaa esille ESLUn Etelätuulessa? Vinkit aktiivisesta seuratoimijasta voi lähettää ESLUn seuratoiminnan koordinaattori Henni Arolle tai markkinoinnin ja viestinnän asiantuntija Minttu Koivumäelle. 

Teksti: Minttu Koivumäki
Kuvat: Janne Marin, Petri Kotwica