Suomalaisten fyysinen aktiivisuus jää edelleen terveysliikuntasuosituksista. Terve Suomi -tutkimuksen mukaan yli 20-vuotiaista miehistä vain 46 prosenttia ja 38 prosenttia naisista liikkuu riittävästi kestävyys- ja lihaskuntoharjoittelun näkökulmasta. Liikkumattomuus näkyy paitsi heikentyneenä toimintakykynä myös kasvavina terveydenhuollon kustannuksina. Liikunnan aluejärjestöjen yhteisen Liikuttava Suomi -hankkeen tavoitteena on edistää liikunnallista elämäntapaa aikuisväestön keskuudessa. Hanke sai jatkorahoitusta vuodelle 2026.
– Väestön fyysisen aktiivisuuden väheneminen, liikunnan vähäisyys ja runsas paikallaan olo aiheuttavat merkittäviä ja kasvavia haasteita suomalaiselle yhteiskunnalle. Vaikka osa väestöstä harrastaa vapaa-ajallaan liikuntaa, suuri osa päivästä kuluu paikallaan ollen. Liikkumattoman elämäntavan haitat ulottuvat kaikkiin ikäryhmiin, sanoo Liikuttava Suomi -hankevastaava Tino-Taneli Tanttu.
Kaikkien 15 Liikunnan aluejärjestön voimin toteutettavan Liikuttava Suomi -hankkeen painopisteitä ovat liikuntaneuvonnan ja palvelupolkujen vahvistaminen, työkykyä tukevien toimenpiteiden edistäminen sekä ikäihmisten fyysisen aktiivisuuden lisääminen.
Tantun mukaan liikunnan aluejärjestöillä on merkittävä rooli käytännön työn edistämisessä. Aluejärjestöt koordinoivat ja vievät toimintaa eteenpäin omilla alueillaan, ja liikunnallisen elämäntavan edistämiseen pyritään monipuolisin keinoin.
Toiminta perustuu Liikunnan aluejärjestöjen laajaan yhteistyöhön maakuntien, kuntien, hyvinvointialueiden, työyhteisöjen sekä urheilu- ja liikuntaseurojen ja lajiliittojen kanssa. Valtakunnallisessa yhteistyössä kumppaneita ovat muun muassa Liikkuvat-kokonaisuus sekä opetus- ja kulttuuriministeriö.
Katsaus edelliseen hankekauteen
Vuonna 2025 hankkeen keskiössä olivat liikkuvan työelämän edistäminen, liikuntaneuvonnan palvelupolut sekä Ikiliikkuja‑ohjelman toimenpiteiden toteutus.
– Liikuntaneuvonta on yksi hankkeen näkyvimmistä onnistumisista. Liikunnan aluejärjestöt ja Liikkuva aikuinen -toiminta ovat yhdessä kehittäneet valtakunnallisia käytäntöjä, jotka tukevat matalan kynnyksen palvelupolkuja väestön liikkeen lisäämiseksi. Tutkimusten mukaan liikuntaneuvonnalla voidaan ehkäistä tyypin 2 diabetesta, kertoo Tanttu.
Vuonna 2025 kaikki aluejärjestöt toteuttivat yhdessä Liikkuva aikuisen kanssa Liikuntaneuvonnan tila -kartoituksen osana hankkeen toimintasuunnitelmaa. Tieto kerättiin pääosin sähköisen kyselyn avulla, ja alueet täydensivät kartoitusta kuntakohtaisesti.
Liikkeen lisäämisestä hyötyä työpaikoille ja ikäihmisille
Oikein toteutettu työyhteisöliikunta parantaa työpaikkojen tuottavuutta, lisää työhyvinvointia ja vahvistaa työyhteisöjen sosiaalista ilmapiiriä. Hyvinvoiva henkilöstö näkyy myös pienempinä terveydenhuollon kustannuksina. Hankkeessa tehdään paljon myös liikuntaviestintää.
– Mitä enemmän ja laajemmin onnistumme edistämään ymmärrystä liikunnan merkityksestä ja lisäämään sen merkityksellisyyksiä yhteisöissä ja yksilöissä, sitä lähempänä olemme muutosta kohti aktiivisempaa elämää ja yhteiskuntaa. Työikäisten kohdalla paremmalla kunnolla on selkeä yhteys työkykyyn ja ikäihmisten kohdalla liikunnan merkityksellisyys linkittyy toimintakyvyn säilymiseen ja sitä kautta turvallisuuteen. On hyväksyttävä, että liikunta ei ole kaikille tärkeää. Juuri siksi on tärkeää, että sanoitamme liikunnan merkityksellisyyttä monimuotoisesti, toteaa Tanttu.
Lisätietoja:
Valtakunnallisesta toiminnasta Tino-Taneli Tanttu, puh. 040 9000 846