Tutkimus: Liikunta- ja urheiluseuroilla menee pääosin hyvin

19.6.2018

Seurakentän keskeisimpiä trendejä ovat eriytyminen, moninaistuminen, ammattimaistuminen ja kustannustason nousu, selviää tuoreesta tutkimuksesta. Kolmen vuosikymmenen aikana seuratoiminta on monimuotoistunut, laajentunut ja vahvistunut. Myös seurojen asiantuntemus ja osaaminen on kohentunut. Vapaaehtoisten toiminnassa koetaan haasteita, vaikka aktiivisimpien toimijoiden määrä seuraa kohden on kasvanut. Seuratoiminta koskettaa suoraan tai välillisesti suurta osaa koko kansasta.

Tutkimuksen perusteella liikunta- ja urheiluseuroilla menee pääosin hyvin. Seuratoiminta on monimuotoistunut, laajentunut ja vahvistunut. Liikunnan yhteiskunnallinen asema on kohentunut. Liikunta- ja urheiluseuratoiminta on edelleen vahva osa kansalaistoimintaa ja sillä on merkittävä yhteiskunnallinen tehtävä.

- Suomalaisen liikunnan kivijalka on seuratoiminnassa ja seuroissa tehtävässä vapaaehtoistyössä, korostaa urheiluministeri Sampo Terho. Seuroissa ei vain liikuteta, vaan myös kasvatetaan. Liikunta yhdistää taustoiltaan erilaisia ihmisiä ja rakentaa lapsen ja nuoren omaa itsetuntoa. Palkitsevinta on lasten liikunnan ilo ja urheilullisen menestyksen saavuttaminen.

- Seuratoiminta lepää vapaaehtoistoiminnan harteilla. Vapaaehtoistyön ja talkootoiminnan määrä on merkittävä ja se mahdollistaa kansalaistoiminnan elinvoimaisuuden, muistuttaa ministeri. Seuratoiminta saa kuitenkin väestön merkittävänä liikuttajana vain vähän huomiota. Käytännössä seurat ovat esillä vain tulosurheilussa palloilulajien pääsarjoissa. Sen sijaan junioriliikunnan seuratoiminta tai seuroissa lisääntynyt yhteiskuntavastuullinen työ saavat harvoin ansaitsemaansa median huomiota tai julkista arvostusta, huomauttaa urheiluministeri Terho.

Kolmen vuosikymmenen aikana ymmärrys liikunnasta on laventunut merkittävästi. Niin kansalaisten kuin yhteiskunnan intressit liikuntakulttuurilta ja sitä tuottavilta toimijoilta ovat monimuotoistuneet. Seurojen toiminta on monipuolistunut niin toiminnan sisältöjen kuin kohderyhmien osalta. Ikääntyneille on tarjolla toimintaa aiempaa yleisemmin ja ikääntyneiden suhteellinen osuus jäsenistössä sekä seurajohdossa on ollut kasvussa. Naisten asema seuratoiminnassa on vankistunut ja laajentunut. Puheenjohtajien joukossa naisten osuus on kaksinkertaistunut 1980-luvulta. Silti osuus on pienempi kuin jäsenistössä.

Koko seurakentällä tarjonta on monipuolistunut, mutta yksittäisten seurojen tasolla lajiorientaatio on vankistanut otettaan. Yhden lajin seurojen osuus koko seurakentästä on jo 70 prosenttia. Leimaa-antavaa monessa seurassa on lajikulttuurin ylivalta suhteessa seurakulttuuriin. Toisaalta yksittäisen lajin kautta seuran tekeminen keskittyy olemassaolonsa ytimeen eli urheiluun.

Vapaaehtoistoimijoiden rinnalle palkataan yhä useammin kokopäiväisiä palkallisia työntekijöitä. Vuonna 2016 seuroissa työskenteli yli 5000 päätoimista ja 28 000 osa-aikaista työntekijää. Seurat alkavat olla työllistämisenkin näkökulmasta merkittäviä yhteiskunnallisia toimijoita. Ammattimaistumisen ja väestön koulutustason nousun myötä seurojen käytössä oleva asiantuntemus on kohentunut ja monipuolistunut. Toimijat osaavat hyödyntää opiskelussa ja työnsä kautta hankittua pääomaa myös yhdistystoiminnan parissa.

Vuoden 2016 suomalaisseurojen vuotuisten kulujen kokonaissumman perusteella voi arvioida, että kansallisella tasolla puhutaan jo miljardiluokan liikevaihdosta. Seurojen taloudellisten kulujen summa oli yli kolminkertaistunut 20 vuoden aikana. Seuratoiminnan välillinen vaikutus ulkopuolisten toimijoiden talouteen ja näin myös työllisyyteen on vuosi vuodelta suurempi.

Vaikka seurojen tuloista kunnallisen seuratuen osuus on suhteellisen pieni, ovat seurat monella tavalla riippuvaisia joko suoraan tai epäsuoraan kunnan resursseista ja liikuntapolitiikasta. Tila-asiat kuluttivat aiempaa enemmän seuran toimintapotentiaalia ja talousresursseja. Kuntien taloudellinen tilanne lienee yksi syy, miksi tilojen maksullisuuteen oli yleisemmin siirrytty. Yksityisten liikuntatilojen ja seuran itse omistamien liikuntatilojen käyttö on yleistynyt selvästi 30 vuoden aikana.
 

***

Suomalaiset liikunta- ja urheiluseurat muutoksessa 1986−2016 (Pasi Koski & Pasi Mäenpää), Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2018:25,

Lähde: opetus- ja kulttuuriministeriö