Urheiluseuran toiminta tarvitsee tekijöitä, osaamista ja taloudellisia resursseja. Yhtä tärkeä perusedellytys ovat kuitenkin olosuhteet: harjoituspaikat, liikuntatilat, kentät, välineet ja mahdollisuus käyttää niitä silloin, kun toimintaa pitäisi järjestää.

Hyvätkään valmentajat tai innokkaat vapaaehtoiset eivät yksin riitä, jos sopivaa harjoittelupaikkaa ei ole saatavilla. Olosuhteet vaikuttavat siihen, mitä lajeja paikkakunnalla voidaan harrastaa, kuinka paljon osallistujia toimintaan mahtuu, millaisia harjoitusaikoja eri ryhmille voidaan tarjota ja kuinka paljon harrastaminen maksaa.

Olosuhteiden riittävyys on laatua suurempi ongelma

Valtakunnallisesti Seurabarometrin tuloksissa näkyy selvä ero liikuntatilojen riittävyyden sekä niiden laadun ja turvallisuuden välillä. Vain noin 45–49 prosenttia seuroista arvioi tilansa ja välineensä riittäviksi. Sen sijaan noin 62–64 prosenttia pitää niitä laadukkaina ja turvallisina.

Tulos viittaa siihen, että seurojen ongelmana ei aina ole olemassa olevien tilojen huono kunto. Keskeisiä haasteita ovat tilojen määrä, saatavuus, käyttövuorojen ajankohdat ja kustannukset.

Olosuhteet ovat myös alueellinen kysymys. Seurabarometrin alueelliset tulokset osoittavat, että olosuhteisiin liittyvät kokemukset vaihtelevat huomattavasti. Alueellisiin eroihin vaikuttavia mahdollisia tekijöitä ovat liikuntapaikkaverkoston rakenne, väestön sijoittuminen, kuntien investoinnit, harrastajamäärät ja eri lajien tarpeet. 

Liikuntapaikkarakentaminen kohtaa kasvavia paineita

Liikuntapaikkojen korjausvelka on arviolta 1,3 miljardia euroa, ja noin joka kolmas liikuntapaikka on investointitarpeen edessä. Kuntien talouden kiristyminen ja valtionavustusten väheneminen vaikeuttavat tilannetta. Samalla eri alueilla kohdataan erilaisia ongelmia. Kasvavissa keskuksissa harjoitusvuoroista voi olla pulaa, kun taas pienemmillä paikkakunnilla keskeiseksi kysymykseksi voi nousta ikääntyneiden liikuntapaikkojen ylläpito ja peruskorjaaminen.

Olosuhteiden kehittäminen ei siis ole pelkästään uusien liikuntapaikkojen rakentamista. Kyse on myös olemassa olevien tilojen tehokkaasta käytöstä, korjaamisesta, saavutettavuudesta ja siitä, miten rajalliset resurssit kohdennetaan.

Mitä urheiluseura voi itse kehittää?

Vaikka liikuntapaikkojen omistus ja suuret investoinnit ovat usein kuntien vastuulla, seuroilla on mahdollisuuksia vaikuttaa omiin toimintaolosuhteisiinsa. Kaikki kehittäminen ei edellytä uusia rakennuksia tai merkittäviä taloudellisia panostuksia.

  • Olosuhdetarpeiden suunnitelmallinen kartoittaminen. Nykyisten harjoitusvuorojen lisäksi on arvioitava tulevia tarpeita: riittävätkö tilat, jos harrastajamäärä kasvaa, uusia ryhmiä perustetaan tai toiminta monipuolistuu? Olosuhdekartoituksessa on hyödyllistä arvioida esimerkiksi harjoitusvuorojen määrää, ajankohtia, tilojen soveltuvuutta, välineistöä, turvallisuutta, kustannuksia ja saavutettavuutta.
  • Yhteistyö muiden seurojen kanssa. Seurat voivat kehittää yhteistyössä esimerkiksi tilojen yhteiskäyttöä, harjoitusvuorojen koordinointia, välinehankintoja ja yhteisiä olosuhde-esityksiä kunnalle. Yhteistyö voi tuoda esiin ratkaisuja, joita yksittäinen seura ei pysty toteuttamaan. Keskustelua kannattaa käydä myös yli lajirajojen. Yhden lajin kannalta välttämätön olosuhde voi toiselle lajille olla vain yksi vaihtoehto muiden joukossa.
  • Aktiivinen vuoropuhelu kunnan kanssa. Seurojen kannattaa osallistua kunnan järjestämiin seurafoorumeihin, liikuntapaikkaverkoston suunnitteluun ja muihin kuulemistilaisuuksiin. Vaikuttaminen on usein tehokkainta ennen kuin investointi- tai vuorojakopäätökset on tehty.
  • Olosuhteet osaksi seuran strategiaa. Seuran pitkän aikavälin suunnittelussa tulisi tunnistaa, millaisia olosuhteita toiminta tarvitsee tulevaisuudessa. Samalla on ratkaistava, mitä seura haluaa kehittää ja millaisiin muutoksiin sen on varauduttava.

Liikunnan alueiden koulutukset ja muu tuki

ESLUn ja muiden Liikunnan alueiden koulutustarjonta tukee olosuhteiden kehittämistä erityisesti seuran johtamisen, talouden, vastuullisuuden ja yhteistyöosaamisen kautta.

  • Seuran strategiaprosessit: olosuhdetarpeiden tunnistaminen ja tulevaisuuden toimintaedellytysten arviointi.
  • Seuran varainhankinta -koulutus: tilakustannusten hallinta, talousarviointi ja investointien suunnittelu.
  • Seuran hyvä hallinto -koulutus: päätöksenteko, vastuut, yhteistyösopimukset ja suunnitelmallinen kehittäminen.

Lisätietoja antaa ESLUn seuratoiminnan tiimi: Sari Kuosmanen, seuratoiminnan kehittäjä, puh. 044 746 2550 ja Henni Aro, seuratoiminnan asiantuntija, puh. 040 450 1950

Haluatko kuulla lisää?

Kuuntele Seurabarometrin-podcastin jaksossa 7: "Urheiluseurojen olosuhteet - Missä me jatkossa liikumme?"

Kuvituskuva: Pixabay

Sinua saattaisi kiinnostaa myös