Elokuussa voimaan tullut lakimuutos velvoittaa kouluja edistämään oppilaiden liikunnallista elämäntapaa. Monessa koulussa muutos on herättänyt kysymyksiä: mitä laki tarkoittaa käytännössä ja miten liikettä lisätään arkeen ilman lisäresursseja?
Liikunnan aluejärjestöt ovat vastanneet tilanteeseen nopeasti ja tukeneet kouluja konkreettisilla, helposti käyttöönotettavilla ratkaisuilla. Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n (HLU) lasten ja nuorten liikunnan asiantutija Hannamari Laitinen ja Tampereen kaupungin pedagoginen asiantuntija Annika Urvikko kertovat, miten aluejärjestön ja kaupungin yhteistyöllä syntyy lisää liikettä. Mottona on ollut lähteä liikkeelle nopeasti ja kokeilla rohkeasti.
Monet Lisää liikettä -hankkeen elementit ovat Tampereella vakiinnuttaneet paikkansa vuosien varrella ja yhteistyötä tehdään tiiviisti ympäri vuoden. Yhdessä järjestetään Välkkäritoimintaa ja pidetään Move!-vinkkipankki -työpajoja, koulutetaan Liikuntamotivaattoreita ja ylläpidetään verkostoyhteistyötä. Yleisölle vuoden näkyvin ponnistus on Lupa harrastaa -messut.
– Harrastusmessut on konkreettinen tilaisuus nähdä, mitä on yhdessä saatu aikaan, pedagoginen asiantuntija Urvikko summaa ja Laitinen komppaa.
Aluejärjestön vahvuus on sen mahdollisuus jalkautua kouluille tarpeen mukaan. HLU tuntee Tampereen kaupungin toimintamallin ja pystyy tarjoamaan sellaisia palveluita, joille kulloinkin on tarvetta.
Urvikko kiittelee erityisesti HLU:n koulutuksellista näkökulmaa. Vastaavaa tietotaitoa ei hänen mukaansa olisi saatavana mistään muualta.
Lakimuutos muutti suuntaa
Luottamuksellisessa ja pitkäaikaisessa yhteistyössä puitesopimus säätelee toimintaa, mutta suuntaa voidaan muuttaa nopeastikin, kun tarvetta ilmenee.
Viimeisin näytön paikka on ollut elokuun alussa voimaan tullut lakimuutos, jonka mukaan liikunnallisen elämäntavan edistäminen kouluissa on lakisääteistä. Se on vaatinut toiminnan uudelleen ohjaamista.
– Havaitsimme, että kouluissa oli vielä epävarmuutta siitä, mitä lakimuutos oikeasti tuo tullessaan, Urvikko kertoo.
Ensin tarjosimme rehtoreille työpajaa, jossa HLU:n asiantuntijan johdolla keskustellaan lakimuutoksesta. Sitten Laitinen ja Urvikko kehittivät pikavauhtia uuden konseptin – pedagogisen kahvilan. Rennossa hengessä opettajien kanssa jutellaan lakimuutoksesta ja sen vaikutuksista.
Keskustevalla otteella on saatu purettua epävarmuuksia, jaettua hyviä käytänteitä, tarjottua keinoja liikunnan toteuttamiseen sekä selkiytettyä tilannetta eri vaiheissa olevissa kouluissa. Opettajia kiinnostavat Urvikon mukaan aina konkreettiset, heti koulussa hyödynnettävät vinkit.
– Me lähdetään nopeasti tekemään ja kokeillaan rohkeasti. Virheitä sattuu, mutta niitä korjataan, jos on tarve, Urvikko summaa toimintakulttuuria.
Lakimuutoksen aikoina toimijat ovat huomanneet, ettei koulujen resurssit riitä moneen liikunta-asiaan kerralla.
– Siirsimme siksi voimavaroja muista koulutuksista lakimuutosasiaan. Keskitymme kouluissa siihen, mikä on akuuttia.
Laitinen iloitsee siitä, että välit kaupungin kanssa ovat tiiviit ja välit luottamukselliset. Tällöin nopeakin reagointi on mahdollista.
– Annikan kanssa asioista voidaan aina puhua luottamuksella. Olen sen verran lähellä, että näen ongelmakohdat, mutta tarpeeksi kaukana, että voin löytää niihin ratkaisuja. Tärkeää on, että pystyn tarjoamaan henkistä tukea tiukoissakin tilanteissa.
Yhteistyö on helppoa, sillä tavoite on molemmille niin selkeästi yhteinen. Tärkeintä niin Laitisesta kuin Urvikosta on, että jokainen lapsi saisi liikkua. Lakiuudistus vie tavoitetta askelen oikeaan suuntaan.
Liikunnan aluejärjestöt ja Lisää liikettä-hanke tukevat kuntia, sekä niiden varhaiskasvatusyksiköitä, kouluja ja oppilaitoksia lasten ja nuorten liikunnan kehittämisessä. Tutustu Lisää liikettä -hankkeeseen, johon on saatu tukea opetus ja kulttuuriministeriöltä.
Teksti: Maija Arosuo
Kuva 1: Kuvassa Hannamari Laitinen ja Annika Urvikko. Kuva: Liikunnan aluejärjestöt.