LIITU 2024: Lasten ja nuorten liikkuminen pysynyt ennallaan – eriarvoistuminen haastaa liikkumista

Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa -tutkimuksen 2024 keskeiset tulokset:

Liikkumisaktiivisuus (liikemittaritieto)

• Liikkumissuosituksen saavutti parhaiten 7-vuotiaat pojat (63 %) ja huonoimmin lukioikäiset tytöt ja pojat (5 %).
• Lapset ja nuoret viettivät suuren osan valveillaoloajastaan paikallaan, pääasiassa istuen. Liikkumisesta suurin osa oli teholtaan kevyttä.
• Aktiivisin ryhmä oli 7-vuotiaat pojat, jotka liikkuivat reippaasti tai rasittavasti noin 17 % valveillaoloajastaan. Reippaasti tai rasittavasti liikkuivat vähiten lukiolaistyöt: 6 % valveillaoloajastaan.
• Yläkouluikäiset ja lukiolaiset liikkuivat tuhansia askeleita vähemmän ja kerryttivät keskeytymätöntä istumisaikaa useita tunteja enemmän päivässä kuin alakouluikäiset.

Liikkumisen esteet (kyselytieto)

• Lasten ja nuorten kokemat liikuntaharrastuksen esteet olivat yleisimmin ulkoisia esteitä, kuten ohjauksen ja paikkojen puute sekä liikunnan kalleus.
• Henkilökohtaisista esteistä yleisimmät olivat ajan puute, muiden harrastusten viemä aika sekä se, ettei viitsitä lähteä liikkumaan.
• Tytöt ja nuoret naiset raportoivat esteitä poikia ja miehiä yleisemmin.

Urheiluseuratoimintaan osallistuminen (kyselytieto)

• Urheiluseuratoimintaan osallistuneiden osuudet olivat suurempia kuin edellisissä LIITU-tutkimuksissa. Koronapandemiaa edeltävä taso on lähes saavutettu.
• Varhainen yhteen lajiin keskittyminen ja toisaalta keskimäärin 11-vuotiaana alkava seuratoiminnan lopettaminen haastavat lasten ja nuorten liikuntaa sekä seuratoimintaa.
• Pojat jatkavat seuratoiminnassa tyttöjä pidempään. Tytöt osallistuvat poikia yleisemmin yksityisten toimijoiden liikuntapalveluihin.

Eriarvoisuus ja yhdenvertaisuus (kyselytieto)

• Toimintarajoitteiset lapset ja nuoret liikkuvat ja osallistuvat vähemmän urheiluseuratoimintaan, raportoivat enemmän liikuntaharrastuksen aloittamisen esteitä, saivat vähemmän liikunnallista tukea perheeltä ja kavereilta sekä pelasivat enemmän digipelejä kuin ikätoverit, joilla ei ole toimintarajoitteita.
• Liikkuminen oli selvästi yleisempää lapsilla ja nuorilla, joiden perhe kuului korkeampaan sosioekonomiseen asemaan.
• Yläkoulu- ja lukioikäisten osalta kaupunkilaiset liikkuivat enemmän kuin maaseudulla asuvat. Urheiluseuratoimintaan osallistuminen oli yleisempää kaupungeissa kuin maaseudulla. Maaseudulla asuvat kokivat enemmän liikkumisen esteitä.
• Vähän liikkuvia oli ulkomaalaistaustaisissa huomattavasti enemmän kuin suomalaistaustaisissa.

Lisää liikettä lasten ja nuorten arkeen

LIITU-tutkijoiden mukaan viime vuosien tutkimustulokset osoittavat, että liikkumisen edistämistoimia tulisi lisätä erityisesti yläkouluikäisten ja toisen asteen opiskelijoiden arkeen. Lisääntynyt liikunnan harrastamisen ei riitä korvaamaan vähentynyttä arkiliikkumista. Arjen aktiivisuutta tulisi lisätä aiempaa kohdennetummilla toimenpiteillä.

– Tällä hallituskaudella käynnistyneillä liikkumisen edistämistoimilla edistetään liikkuvan arjen valintoja muun muassa Suomi liikkeellä -ohjelman toimenpiteillä. Kannustamme esimerkiksi kuntia kehittämään päiväkotien ja koulujen pihoja monipuolisiksi lähiliikuntapaikoiksi, vahvistamme päiväkoti- ja koulupäivien ja koulumatkojen liikunnallistamista sekä kehitämme liikuntaneuvontaa ja liikkumiseen kannustavia tukitoimia perusopetusikäisille, kertoo liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Sandra Bergqvist.

Tutkimustieto liikkumisesta ohjaa Liikunnan aluejärjestöjen konkreettisia toimia

Liikunnan aluejärjestöt ovat keskeisiä toimijoita valtakunnallisen Lisää liikettä -hankkeen myötä lasten ja nuorten liikunnallisen elämäntavan edistämisessä yhteistyössä koulujen, kuntien ja muiden sidosryhmiensä kanssa. Lisää liikettä -hankkeessa rakennetaan ratkaisuja lasten ja nuorten arkeen yhdessä kuntien, varhaiskasvatuksen, koulujen, toisen asteen oppilaitosten ja muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Tavoitteena on vahvistaa liikunnallista toimintakulttuuria siellä, missä lapset ja nuoret päivittäin ovat. Toiminta sisältää konkreettisia toimenpiteitä, kuten työkaluja kasvatus- ja opetushenkilöstön tueksi, koulutusta esimerkiksi välituntiliikunnan ja oppituntien tauottamisen edistämiseksi sekä alueellisia verkostoja hyvien käytäntöjen jakamiseen ja vertaistukeen.

Tutustu LIITU 2024 -tutkimukseen (avautuu Valtion liikuntaneuvoston sivustolle).

Lähde: Valtion liikuntaneuvoston mediatiedote 7.5.2025, liikunnanaluejarjestot.fi