5.2.2021
Harrastaminen ja liikunta ovat kuntalaisille tärkeitä asioita, mutta myös keskeisiä hyvinvoinnin rakennusosia. Liikkumattomuus aiheuttaa vakavan haasteen väestön sekä kansanterveydelle että kuntataloudelle. Huolestuttavaa on, että vain 10–20 prosenttia alle kouluikäisistä, noin puolet alakoululaisista ja alle 20 prosenttia yläkoululaisista liikkuu riittävästi.
Kehityksen kääntämiseksi liikettä on lisättävä sinne, missä ikäluokat tavoitetaan laajasti: koulupäivän yhteyteen. Lasten ja nuorten liikkumista edistävien Liikkuva koulu ja Liikkuva varhaiskasvatus -ohjelmien toteutusta tulee jatkaa kunnissa. Vuoden 2020 lopussa ESLUn alueella oli 522 koulua, joista 93 prosenttia oli rekisteröitynyt Liikkuviksi kouluiksi. ESLU tarjoaa tukea, koulutusta ja sparrausta liikunnan toimintaedellytyksien kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi sekä liikkeen lisäämiseksi kouluissa ja varhaiskasvatuksessa.
Tavoitteena tulee myös olla, että jokaiselle kouluikäiselle tarjotaan mieluisa ja maksuton harrastus. Yhtenä toimintamallina on Harrastamisen Suomen malli, jossa kuntien koordinoimana ja hyvällä seurayhteistyöllä voidaan tuottaa lasten ja nuorten toiveiden mukaista liikunnallista harrastustoimintaa koulupäivien yhteyteen. Valtio tukee uuden valtakunnallisen harrastamisen mallin jalkauttamista vuosittaisella valtionavustuksella. Kunnissa on hyvä huomata, että koulujen liikuntasalien ja koulupihojen liikuntaolosuhteiden merkitys harrastamisympäristönä korostuu.
Keskeisiä kumppaneita harrastamisen edistämisessä ovat seurat ja yhdistykset. Seurat ovat jokaisen kunnan liikuntatoiminnan moottoreita. Tämä näkyy myös luvuista: yli miljoona suomalaista, joka viides väestöstä, on mukana seuratoiminnassa. ESLUn alueen 29 kunnassa toimii noin 3 500 urheiluseuraa, joista löytyy osaamista myös koulupäivän harrastusmahdollisuuksien järjestämiseen.
Seurat ja harrastajat ovat monella tavoin riippuvaisia kunnan tuesta. Kiristyvä kuntatalous on ajanut joitain kuntia leikkaamaan avustuksia ja korottamaan liikuntatilojen käyttömaksuja. Tämä on lyhytnäköinen kehityssuunta, sillä se rapauttaa seurojen elinvoimaa ja heikentää kuntalaisten liikuntamahdollisuuksia. Keskeisin kuntien tuki liikunnalle on välillistä: kuntien tulee turvata monipuoliset olosuhteet liikunnalle. Käyttövuorojen olisi syytä olla edullisia ja alaikäisille maksuttomia.
Tärkeää on myös kunnan ja seurojen vuoropuhelu. Jokaisessa kunnassa tulisi olla toimintamalli liikunnan toimijakentän ja kunnan yhteistyön vahvistamiseksi, esimerkiksi seuraparlamentti tai -foorumi. Jos kunnassa ei vielä ole seurafoorumia, voi ESLU auttaa toiminnan käynnistämisessä ja organisoimisessa sekä toimia asiantuntijakumppanina tilaisuuksien sisällöissä. Aktiivisen seurafoorumin myötä kunta voi hyödyntää seurojen erityisosaamista ja kuulla seurojen ajatuksia palveluiden kehittämisessä.
Kevään kuntavaalit lähestyvät. Vaaleissa valittavat päättäjät pääsevät vaikuttamaan kuntiensa tulevaisuuteen, ja osana sitä liikunnan ja harrastamisen edistämiseen. Pitämällä muun muassa edellä mainittuja toimia esillä kuntavaaleissa ja niiden jälkeen voimme edistää harrastusmahdollisuuksia, jotka tuovat hyvinvointia, iloa ja elämyksiä jokaisen kuntalaisenarkeen.
Päivi Ahlroos-Tanttu
toiminnanjohtaja