Järjestöiltä ehdotus liikkumattomuuden haasteeseen – seuratoiminnalle ratkaiseva rooli

19.3.2019

Urheiluseurojen, liikuntajärjestöjen, kuntien ja valtion yhteistyöllä on luotava suomalainen liikuntamalli, jolla liikkumattomuuden haitat saadaan laskuun, toteavat urheilujärjestöt kannanotossaan. Seuroihin on luotava 5 000 uutta työpaikkaa liikunnallisen elämäntavan edistämiseen. Lisäksi on varmistettava liikuntapaikkojen helppo ja kustannuksiltaan edullinen käytettävyys. Julkiselta vallalta tarvitaan resursseja kansalaisyhteiskunnalle ja vahvaa poliittista tahtoa liikkeen lisäämiseksi.

Seuratoiminnassa on vahva toiminta-alusta, jota voidaan kehittää vastaamaan liikkumattomuuden haasteisiin.

- Seurat liikuttavat jo nyt suomalaisia, vähentävät liikkumattomuuden kustannuksia ja rakentavat yhteisöllisyyttä kaikissa ikäluokissa. Seuratoiminta pitää kuitenkin nähdä myös uudesta kulmasta. Tulevaisuuden seuratoiminta voi ulottua esimerkiksi liikunnan palveluketjujen kautta myös liikkumattomiin. Jokainen voi löytää mielekästä toimintaa tulevaisuuden seuroista, kunhan seuroille annetaan riittävät resurssit, Olympiakomitean Lisää liikettä -yksikön johtaja Pekka Nikulainen sanoo.

Nikulainen korostaa, että kannanotto on lähtökohta suomalaisen liikuntamallin työstölle.

- Seuratoiminta on keskeinen liikuttaja Suomessa, ja liikkumattomuus on yhä selkeämmin tunnistettu isoksi yhteiskunnalliseksi haasteeksi. Meillä järjestöillä ja seuratoiminnalla on tähän haasteeseen ratkaisu. Kannanotossa haluamme tuoda esille lähtökohtia ja suuntaviivoja liikuntamallin rakentamiseksi. Rakennamme ehdotusta eteenpäin yhdessä liikunta- ja urheiluyhteisön sekä keskeisten sidosryhmien kanssa, Nikulainen toteaa.

Lisätiedot:
Pekka Nikulainen, johtaja, Lisää liikettä
puh. 0400 387 326, pekka.nikulainen(a)olympiakomitea.fi

Ilmari Nalbantoglu, erityisasiantuntija, yhteiskuntasuhteet
puh. 050 574 1112, ilmari.nalbantoglu(a)olympiakomitea.fi


KANNANOTTO: Seuratoiminnassa on ratkaisun avaimet liikkumattomuuden haasteeseen

Seurojen, liikuntajärjestöjen, kuntien ja valtion yhteistyöllä on luotava suomalainen liikuntamalli, jossa seuratoiminta on keskeinen ratkaisu liikkumattomuuden haasteisiin. Seuroihin on luotava 5 000 uutta työpaikkaa liikunnallisen elämäntavan edistämiseen. Lisäksi on varmistettava liikuntapaikkojen helppo ja edullinen käytettävyys. Näin seurat voivat entistä järjestelmällisemmin ja uusilla tavoilla edistää liikunnallista elämäntapaa kaikilla tasoilla.

Liikkumattomuus on miljardiluokan menetys yhteiskunnalle. Valtioneuvoston tilaaman selvityksen (2018) mukaan vähäisen liikunnan kustannukset yhteiskunnalle ovat 3-7,5 miljardia euroa vuosittain, ja ne ovat kasvussa. Fyysisen aktiivisuuden merkittävä lisääminen kaikissa ikä- ja väestöryhmissä on valtioneuvoston liikuntapoliittisen selonteon (2018) tärkein tavoite ensi vuosikymmenellä. Myös liikuntayhteisön tavoitteissa tulevalle vaalikaudelle korostuu liikunnallisen elämäntavan edistäminen.

Seuratoiminta on iso mahdollisuus liikkeen lisäämiseksi. Se on Suomen suurin kansanliike. Mukana on 1,2 miljoona ihmistä 10 000 seurassa. Liikunnan ja urheilun kansalaistoiminta toimii organisoidusti, kansalaislähtöisesti ja yhteisöllisesti. Seuroissa tehtävän vapaaehtoistyön arvo on laskennallisesti yli 1,5 miljardia euroa. Helsingin yliopiston tutkimuksen (2011) mukaan vapaaehtoistyön arvo nousee kuusinkertaiseksi siihen sijoitettuun summaan verrattuna.

Liikunnan edellytysten luomiseksi yleiskatteelliset budjettivarat on avattava. Nykymallissa liikunnan valtionrahoitus perustuu yksinomaan rahapelituottoihin. Jotta liikuntaa voidaan edistää vahvemmilla toimilla ja luoda uusia työpaikkoja seuroihin, yleiskatteelliset budjettivarat on avattava liikunnalle. Lisäksi liikuntaa ja urheilua koskevassa päätöksenteossa pitää vahvistaa poikkihallinnollisuutta. Seurojen ja järjestöjen voimakkaampi rooli liikkumattomuuden haasteeseen vastaamiseksi edellyttää entistä ammattimaisempaa, monipuolisempaa ja laadukkaampaa toimintaa.

Liikuntakulttuuria tulee edistää kokonaisuutena. Liikuntakulttuuri ulottuu matalan kynnyksen harrastamisesta huippu-urheiluun, ja seuroissa tämä kaikki on mahdollista. Seuratoiminnan merkitys liikunnallisen elämäntavan muodostumisessa on keskeinen. Huippu-urheilu puolestaan innostaa, luo esikuvia ja opettaa hyvää kilpailua ja muita elämäntaitoja.

Liikuntamallin tavoite on selkeä liikkumattomuuden haittojen vähentäminen. Uuden seuratoimintaan tukeutuvan suomalaisen liikuntamallin tavoitteena tulee olla liikkumattomuuden ongelmien merkittävä vähentäminen vuoteen 2030 mennessä. Samalla rakennetaan yhteisöllisyyttä ja uutta merkityksellistä toimintaa yhdenvertaisesti koko elämänkululle.

Helsingissä 19.3.2019

Suomen Olympiakomitea, Suomen Paralympiakomitea, Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU, Finlands Svenska Idrott, Liikunnan Aluejärjestöt                                                                     
                                                                                                                   
Suomen Ampumaurheiluliitto, Suomen Hiihtoliitto, Suomen Jääkiekkoliitto, Suomen Koripalloliitto, Suomen Lentopalloliitto, Suomen Salibandyliitto, Suomen Palloliitto, Suomen Suunnistusliitto, Suomen Uimaliitto, Suomen Urheiluliitto, Suomen Voimisteluliitto


Olympiakomitean ja liikuntayhteisön tavoitteet tulevalle vaalikaudelle löydät tästä.