Liikkuvampi koulupäivä – Liikunnan aluejärjestöt toiminnan tukena

16.4.2019

Suomessa on tehty loistavaa työtä koulupäivän liikunnallistamisen eteen, mikä on huomioitu myös maailmalla. Tähän ei kuitenkaan kannata jäädä, vaan ylläpidetään ja viedään toimintoja eteenpäin myös jatkossa. Nykytilan arviointi -työkalua kannattaa hyödyntää toiminnan seurannassa ja kehittämiskohteita valittaessa. Miten liikkuvampi koulupäivä ja oppilaiden osallisuus näkyy nykyisessä toiminnassanne? Milloin olette viimeksi pohtineet toimintakulttuurin mahdollisia kehittämisen kohteita? Onko toiminnallinen oppiminen jo osa toimintatapojanne? Entä mistä saada apua kehittämistyöhön?

Lounais-Suomen Liikunnan ja Urheilun (LiikU) kehittämispäällikkö Karita Toivosen mukaan Nykytilan arviointi -työkalu auttaa muun muassa seuraavan lukuvuoden suunnittelussa ja toiminnan kehittymisen seurannassa.

- Nyt on hyvä aika tehdä arviointia ja pohtia askelmerkkejä syksylle. Nykytilan arviointi -työkalu on erittäin toimiva apu tähän. Lisäksi työkalun avulla saadut tulokset tukevat valintoja ja innostavat kehittämistyöhön. Eteenpäin pääsee yhdelläkin kehittämisen kohteella, johon koko kouluyhteisö sitoutuu, toteaa Toivonen.

Toivonen korostaa, että liikkeelle pääseminen on useimmiten vaikeampaa kuin toiminnan ylläpito. Toimintaa voidaan ylläpitää ja kehittää pienillä askelilla. Näin kehittämistyöhön tulee myös pitkäjänteisyyttä.

- Liikunnan aluejärjestöt auttavat ja tukevat kehittämistyössä niin matkalla Liikkuvaksi kouluksi kuin toimintojen vakiinnuttamisessa – yksin ei siis tarvitse jäädä. Aluejärjestöjen tukitoiminnot kouluille ja kunnille jatkuvat normaaliin tapaan, vaikka Liikkuva koulu -kuntarahoitus päättyi, muistuttaa Toivonen ja kannustaa kouluja ottamaan yhteyttä paikallisiin toimijoihin.

Liikkuva koulu -työpajoissa kehitetään ja vakiinnutetaan toimintaa

Aluejärjestöjen tarjoama uusi Liikkuva koulu -työpaja 2 tukee koulujen Liikkuva koulu -kehittämistyön jatkuvuutta ja toiminnan pysyvyyttä. Tämä Kehitä ja vakiinnuta -työpaja tarjoaa viisi eri teemaa, joista yhteen työpajaan valitaan koulun toiveiden ja käytettävän ajan mukaisesti 1–2 teemaa. Työpajan sisällöt on suunniteltu yhteisöille, jotka ovat tehneet kehittämistyötä jo useamman vuoden ajan.

- Nykytilan arviointi auttaa kouluja valitsemaan oikean työpajan tai teeman. Työpajaan on hyvä varata aikaa teemasta riippuen noin 1,5–2,5 tuntia. Tämän jälkeen otetaan mahdollisimman iso joukko mukaan viemään kehitettävää asiaa yhdessä eteenpäin. Mukaan kannattaa ottaa niin kouluyhteisö, oppilaat kuin vanhemmat – aiheesta riippuen. Tapahtumat ja toiminnot kannattaa kytkeä koulun ohjelmaan sekä pohtia, mikä olisi teidän tapanne viestiä asioista oppilaille, vanhemmille ja koko henkilökunnalle. Olen huomannut, että suunnitelmat sulautuvat helpommin osaksi toimintaa, jos ne on kirjoitettu ylös kaikkien nähtäville, sanoo Toivonen.

Liikunnalliset tauot tukevat oppimista

Koulupäivän aikaisen liikunnan vaikutuksista oppimiseen on saatu viime vuosina yhä enemmän tutkittua tietoa. Tutkimusten mukaan oppimisen kannalta erityisen hyödyllisiksi ovat osoittautuneet oppituntien aikana pidetyt liikunnalliset tauot ja opetukseen yhdistetty liikunta. Tutkimustieto on osaltaan vaikuttanut siihen, että toiminnallisuus ja liikunnan merkitys oppimisen tukemisessa on aiempaa merkittävämmin esillä myös perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa.

Liikunnan aluejärjestöjen järjestämistä toiminnallisen oppimisen koulutuksista opettajat saavat viimeisimmän tutkimustiedon lisäksi mukaansa runsaasti esimerkkejä toiminnallisista harjoitteista. Näitä kokeillaan koulutuksessa myös käytännössä.

- Opettajat ovat olleet positiivisesti yllättyneitä siitä, kuinka nopeasti kolmen tunnin mittainen koulutus voikaan kulua. Eräs osallistuja kertoi olleensa ensimmäistä kertaa koulutuksessa, jonka jälkeen tunsi olonsa virkeämmäksi kuin ennen koulutusta. Istumisen ja kuuntelemisen sijaan koulutuksessa pääsee liikkumaan ja tekemään itse. Yhdessä tekeminen herättää osallistujat jakamaan kokemuksia toiminnallisuudesta ja innostaa ideoimaan uutta. Jotta koulutuksen antia päästään soveltamaan käytäntöön, on tärkeää arvioida myös sitä, millaiset tekijät kouluyhteisössä tukevat toiminnallista opettamista ja mahdollisesti estävät sitä. Mitä toiminnallisuus ja liikkuminen voisivat tarkoittaa kouluyhteisön yhteisinä toimintatapoina? kysyy Pohjois-Pohjanmaan Liikunnan ja Urheilun (PoPLi) lasten ja nuorten liikunnan kehittäjä Mari Patanen.

Koulujen on mahdollista tilata myös toiminnallisen oppimisen työpajoja, jotka räätälöidään tilaajan tarpeiden mukaan.

- Työpajat antavat opettajille mahdollisuuden istahtaa yhdessä alas suunnittelemaan ja osin jo toteuttamaan kaivattuja toiminnallisen oppimisen materiaaleja tai vaikkapa lattiateippauksia ja asfalttimaalauksia. Työpajoista saa myös valmiita vinkkejä toiminnallisten opetusmenetelmien ja välineiden hyödyntämiseen osana opetusta ja istumisen tauottamista, kertoo Patanen.

Pyydä tarjous Liikkuva koulu -työpajoista ja toiminnallisen oppimisen koulutuksista Liikunnan aluejärjestöltä. Paikallisten aluejärjestöjen yhteystiedot löytyvät tästä.


Liikunnan aluejärjestöjen toiminnan tavoitteena on tukea lasten ja nuorten kokonaisvaltaista kehittymistä liikunnan avulla ja luoda edellytyksiä liikunnallisen elämäntavan omaksumiselle. Aluejärjestöjen palveluvalikoimasta löytyy koulu- ja kuntakohtaisia tukipalveluja, koulutuksia koulujen henkilökunnalle ja oppilaille sekä räätälöityjä liikunta- ja hyvinvointipalveluja. Palveluita on mahdollista tilata kouluille ja kunnille kautta maan. Tutustu Liikunnan aluejärjestöjen palveluihin tästä.

Aluejärjestöt tarjoavat apua myös toiselle asteelle Liikkuvan koulun laajentuessa Liikkuva opiskelu -toiminnaksi. Toiminnan tavoitteena on lisätä opiskelijoiden fyysistä aktiivisuutta ja opiskelukykyä.

Teksti: Minttu Koivumäki, Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu ry, ESLU
Kuva: Liikunnan aluejärjestöt / Terotemedia